– Digitalisaation kehityskulussa on väärin unohtaa ikäihmiset tai henkilöt, joiden fyysinen toimintakyky on rajoittunut, Räsänen muistuttaa.

Korona on vauhdittanut digitalisaatiota entisestään, mutta samalla digisyrjäytymisestä on tullut yhä selkeämmin palvelujen digitalisoitumisen kääntöpuoli.

Kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa, että Suomessa on satoja tuhansia kansalaisia, joiden on vaikea tai mahdoton hoitaa palvelujaan sähköisesti. Digisyrjäytymisen taustalla voi olla monia syitä, kuten terveydellisiä rajoitteita.

Ikääntyneissä on paljon heitä, jotka eivät työelämässä ollessaan ole käyttäneet lainkaan tietotekniikkaa.

On esimerkiksi tilanteita, joissa henkilöllä ei ole lainkaan käytössä internettiä, älypuhelinta, verkkopankkitunnuksia, ajokorttia, passia eikä kuvallista henkilökorttia, vaan ainoastaan kuvallinen kela-kortti.

– Tietooni on esimerkiksi tullut tilanne, jossa monisairas, liikuntarajoitteinen henkilö asioi ainoastaan käteisellä rahalla, mutta nyt käteistä ei enää saa kuin suurista kaupungeista, Räsänen kertoo.

Hän kysyy hallitukselta, millä keinoilla taataan se, että internettiä käyttämättömät ihmiset eivät syrjäydy digitalisaation vuoksi ja miten järjestetään palvelut heille, jotka jo ovat syrjäytymässä digitalisaation piiristä.

– Tässä kehityskulussa on väärin unohtaa ikäihmiset. Heidän lisäksi pienituloiset, vähän koulutetut ja vammaiset ovat digisyrjäytymisen riskiryhmässä, Räsänen muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan 65–74-vuotiaista internetin käyttäjistä 70 prosenttia käyttää sitä useasti päivässä ja 75–89-vuotiaista enää 56 prosenttia. Ikääntyneissä on paljon heitä, jotka eivät työelämässä ollessaan ole käyttäneet lainkaan tietotekniikkaa.

Näkö- ja kuulovammaiset puolestaan voivat tarvita erilaisia apuvälineitä pystyäkseen käyttämään digitaalisia palveluita, samoin monet liikuntavammaiset.

Esimerkiksi pankkien perinteisten kassapalveluiden tarjonta on supistunut voimakkaasti. Asioinnin siirtyminen verkkoon ja kassapalveluiden supistaminen vaikeuttavat monien ikäihmisten raha-asioiden hoitoa.

Di­gi­syr­jäy­ty­mi­nen ai­heut­taa ikäihmiselle usein myös yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia. Kassapalveluita on vähennetty sitä mukaa, kun sähköisten pankkipalveluiden ja vaihtoehtoisten maksutapojen käyttö on yleistynyt.

Palveluiden digitalisaatio edellyttää Räsäsen mielestä kan­sa­lais­ten oh­jauk­sen, neu­von­nan ja muun di­gi­tu­en turvaamista ikäihmisille ja muille, jotka syystä tai toisesta eivät voi tai pysty käyttämään digitaalisia kanavia pankkiasioidensa hoitamisessa.

– Kun lasten ja nuorten osallisuutta kehitetään digitalisaatioin keinoin, on tärkeää muistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, hän sanoo.