Päätös EU:n elpymispaketista edellyttääkin eduskunnalta kahden kolmasosan enemmistöä – KD ei tule hyväksymään pakettia, Sari Essayah kertoo

27.4.2021 klo 14:22 Eduskunta Samuli Rissanen

Perustuslakivaliokunnan mukaan EU:n elpymispaketista päättäminen edellyttää eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä. Pakettia ei siis ole mahdollista viedä läpi ilman opposition tukea.

– Kristillisdemokraatit eivät tule hyväksymään pakettia, Sari Essayah vahvistaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunto Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen hyväksymisestä on valmistunut.

– Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on

Niin kutsuttuun EU:n elpymispakettiin koskevan järjestelyn käsittely mutkistuu eduskunnassa nyt olennaisesti, sillä perustuslakivaliokunta linjaa, että se on hyväksyttävä eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

– Kyse on merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuva järjestely, ja sitä koskeva ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä perustuslakivaliokunta linjaa.

Jo nyt varmaan, että hallitus ei saa äänestyksessä tukea ainakaan perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta, jotka ovat vastustaneet pakettia periaatteellisin syin alusta lähtien. Kokoomuksen lopullista kantaa elpymispakettiin ei tiedetä.

Kristillisdemokraatit on johdonmukaisesti pitänyt esillä elpymispaketin ongelmakohtia ja tarvetta käydä laajaa kansalaiskeskustelua, koska paketti on muuttamassa unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymispaketin hyväksymisessä on kyseessä toimivallan siirto EU:lle. Tämä on ollut myös hänen oma näkemyksensä omien varojen sopimuksen muuttamisesta.

– Elpymispaketin myötä EU:ssa ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen velka EU-budjetin katteeksi, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista, Essayah sanoo .

Hän kertaa, että velan takaisin maksamiseksi esitetään EU-tason maksuja ja veroja, jopa suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa veroa.

– Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on, Essayah arvioi.

Elpymispaketti muuttaa hänen mukaansa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. Esitys uhkaa romuttaa unionin oikeusperustaa sekä kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia.

– Näiden syiden vuoksi KD ei voi hyväksyä EU:n omien varojen päätöstä, Essayah sanoo.

Myös perustuslakivaliokunnan mielestä järjestelyn kokonaisuutta voi pitää sellaisena uutena toimintamenojen rahoitusjärjestelynä, joka yleistyessään uhkaisi talousarviolle perussopimuksessa osoitettua asemaa ja johon Suomen ei voitaisi katsoa antaneen liittymissopimuksen tai myöhempien sopimusmuutosten käsittelyssä suostumustaan.

Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt arvioitavassa kokonaisuudessa poiketaan kansallisen perustuslain kannalta merkityksellisellä tavalla vakiintuneista unionin taloudenhoidon periaatteista, joita Suomi ei ole hyväksynyt perussopimusten voimaansaattamisen yhteydessä.

Perustuslakivaliokunnan lausunto ei ole yksimielinen. Perustuslakivaliokunta äänesti käsittelyn pohjasta äänin 9-8. Lausuntoon sisältyy valiokunnan puheenjohtajan Antti Rinteen, edustaja Outi Alanko-Kahiluodon, edustaja Bella Forsgrénin, edustaja Jukka Gustafssonin, edustaja Maria Guzeninan, edustaja Anna Kontulan, edustaja Johannes Koskisen ja edustaja Mats Löfströmin yhteinen eriävä mielipide.

Eriävän mielipiteen mukaan eduskunnan suostumus on sopimuksen hyväksymiselle tarpeen, mutta kysymyksessä ei ole merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille tai siihen rinnastuva järjestely. Eduskunnan suostumus voidaan eriävän mielipiteen mukaan antaa normaalilla äänten enemmistöllä.

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon valtiovarainvaliokunnalle, joka tekee seuraavaksi mietinnön eduskunnan täysistunnon äänestykseen.

EU:n päämiehet pääsivät elvytyspaketista sopuun viime heinäkuussa. Suomi saisi paketista tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 2,9 miljardia euroa, ja maksaisi siihen vuoteen 2058 mennessä 6,6 miljardia euroa.

Elvytyspaketin käyttöä ei voida aloittaa, ennen kuin paketti on hyväksytty kaikissa jäsenmaissa.

Ylös