Kristillisdemokraattien kansanedustajien Antero Laukkasen ja Peter Östmanin mielestä Marinin hallitus toimii vastuuttomasti, kun se on jättämässä merkittävät talous- ja työllisyyspäätökset seuraaville hallituksille.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Antero Laukkanen ja Peter Östman pettyivät hallituksen kehysriihen tuloksiin.

– Sen sijaan, että hallitus laittaisi stopin velkaantumiselle, kehykset paukkuvat vielä seuraavina vuosina. Lisäksi merkittävät työllisyystoimet ja paikallisen sopimisen edistäminen jäivät uupumaan, he sanovat yhteisessä kannanotossaan.

Hallitus ei ilmeisesti näe kestävyysvajeessa mitään ongelmaa

Hallitus toimii kansanedustajien mielestä vastuuttomasti, kun se on jättämässä merkittävät talous- ja työllisyyspäätökset seuraaville hallituksille.

Peter Östman epäileekin, ettei hallitus näe kestävyysvajeessa mitään ongelmaa.

– Suomen kansantalouden perusongelma on julkisen talouden kroonistunut alijäämä. Väestön ikääntymiseen liittyvät julkiset menot ovat joka tapauksessa kasvamassa, mikä varmistaa alijäämien kasvun. Tähän perusongelmaan kehysbudjetti ei tuo mitään vastauksia, hän sanoo.

Östman toistaa kristillisdemokraattien esillä pitämät muutosehdotukset: Sosiaaliturvan uudistus pitäisi saada toteutettua. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen ja yleissitovuudesta luopuminen joustavoittaisi työmarkkinoita. Ansiosidonnainen tulisi porrastaa ja antaa kaikille, jotka täyttävät työssäoloehdon.

– Kun tämän päälle huomioidaan velka, johon hallitus on EU:n elpymisvälineen kautta Suomea sitomassa, tulee Marinin hallituksen velkaperintö jäämään ikimuistoisena mieleen, Laukkanen ja Östman muistuttavat.

Valtionvarainministeriö on arvioinut, että hallituksen työllisyystoimien työllisyysvaikutukset on vain neljännes hallituksen ilmoittamasta.

– Se on huono uutinen Suomen kannalta, sillä hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyyttä, Antero Laukkanen arvioi.

– Osatyökykyisten työllistämiseen suunnatut uudet toimet ovat sinällään hyvä asia, mutta ne eivät kuitenkaan vaikuta sellaiseen työllisyyteen, joka lisäisi kansantuotetta. Konkreettiset työllisyyspoliittiset keinot ovat siis käytännössä olemattomat, Laukkanen lisää.