Rakkaus veneisiin sekä juurien etsiminen toivat Gustavo Sjöbergin Suomeen. Hän palasi maahan, josta hänen isänsä oli pikkupoikana lähtenyt.

Vuonna 2018 Gustavo Sjöberg sai töitä siitä veneveistämöstä, jota oli ihaillut 1990-luvun lopulta alkaen. Hän tarttui tilaisuuteen ja muutti siihen maahan, josta hänen isänsä oli lähtenyt pienenä lapsena.

Argentiinalainen Gustavo Sjöberg on alunperin arkkitehti ja työskennellyt siinä ammatissa vuosikymmenen 1990- ja 2000-luvuilla sekä kotimaassaan että Australiassa.

– Mutta ymmärsin, ettei se oikein ollut minun alaani. Veneet ovat intohimoni, joten päätin vaihtaa uraa.

Hän muutti Sydneyyn Australiaan, jossa hän perusti 2006 veneiden huoltoyrityksen. Tuolloin hän oli myös ostanut itselleen Nautorin Swan 46:n.

Vuonna 1999 hän tuli tietoiseksi pietarsaarelaisesta veneiden valmistajasta. Hänen silmissään Alholmenilla tuotetaan taidetta.

Gustavon mielestä Alholmenilla tuotetaan taidetta.

— Ihastuin siihen, että veneet ovat kauniita ja vankkoja ja vanhenevat arvokkaasti.

Nautorin 50-vuotisjuhlaa vietettiin Turun regatalla. Myös Gustavo Sjöberg otti siihen osaa. Siinä vaiheessa hän tiesi Nautorista jo paljon, käytti tilaisuutta hyväkseen ja vieraili Pietarsaaressa. Hän ja Anders H. Byggmästar, Nautor Manager Customer Care, tapasivat tuolloin ensimmäisen kerran.

Heidän pitäessään yhteyttä yllä Gustavo Sjöberg vakuuttui halustaan muuttaa Suomeen ja päästä työskentelemään Nautorilla. Lisätäkseen mahdollisuuksiaan hän lähetti erittäin yksityiskohtaisen CV:nsä Byggmästarille.

– Se oli kuin kirja, 100 sivua. Ymmärsin pian, että Gustavo oli vakavissaan ja huolellinen, kertoo Byggmästar, jolla on CV edelleen tallessa.

– En voinut muodollisesti sanoa olevani veneenrakentaja, sillä minulla ei ollut koulutusta, mutta pystyin esittämään kaiken omalle veneelle tekemäni työn, Sjöberg selittää.

Lähes kolme vuotta sitten hän saapui silloiselle Pännäisten asemalle kaksine matkalaukkuineen.

– Anders on kuin Pietarsaaren Keltaiset sivut, hänellä on yhteyksiä kaikkialle. Hän välitti minulle asunnon kun tulin tänne ja auttoi hankkimaan sähkösopimuksen, puhelimen ja niin edelleen, Sjöberg muistelee.

Byggmästar huomauttaa, että Gustavo Sjöberg on itse vastannut suurimmalta osalta omasta kotouttamisprosessistaan.

– Gustavo on ollut erittäin innokas oppimaan yhteiskunnan toimintatapoja eikä ole odottanut että joku muu hoitaisi asioita hänen puolestaan, kuvailee Byggmästar.

Sjöberg on kokenut uuden työympäristön ja kahvihuoneen ilmapiirin työtovereineen lämpimästi vastaanottavaksi. Hänelle outo talven pimeä aika ei ole – hänen omien sanojensa mukaan – mainittavasti vaivannut häntä.

– Ja asia, josta pidän, on täällä aina läsnä oleva luonto! Metsään tai vesille pääsee muutamassa minuutissa.

Metsään tai vesille pääsee muutamassa minuutissa.

Miten sitten sukunimi Sjöberg? Se ei oikein kuulosta espanjalaiselta. Gustavo tuli nelivuotiaana Helsingistä Etelä-Amerikkaan, kun hänen isänsä sai töitä Suomen konsulaatista. Virka siirrettiin myöhemmin Argentiinaan, jossa Gustavo kasvoi. Hän tunsi Suomen hyvin ja vieraili sukulaisten luona useita kertoja teini-ikäisenä.

– Isovanhemmat puhuivat keskenään ruotsia ja isän kanssa suomea. Valitettavasti en oppinut noita kieliä lapsena, mutta nyt opin yhä enemmän ruotsia.

Gustavo Sjöberg on hiljattain läpikäynyt leikkauksen. Siksi hänen äitinsä, sisarensa Cristina ja tämän 15-vuotias tytär ovat matkustaneet tänne. He saapuivat huhtikuun lopussa ja viipyvät kesäkuun alkupuolelle asti.

Myös Cristinalla, joka työskentelee lentoalalla, on vakavia suunnitelmia muuttaa Buenos Airesista Suomeen tyttärineen. Pohjolan pikku kaupungin elämään sopeutuminen ei pelota. Veli, jolla jo on kokemusta, pitää Pietarsaarta hyvänä ympäristönä.

– Pidän siitä, että elo on hieman hitaampaa. On mukavaa, ettei tarvitse kokea korruptiota, inflaatiota ja turvattomuutta niin kuin Argentiinassa. Lisäksi sekä Australiassa että Argentiinassa on liian lämmintä ja asuinkustannukset ovat erittäin korkeat suurissa kaupungeissa.

Teksti ja kuva/Text och bild: KD Pietarsaari/Jakobstad
Översättning/käännös: Pirkko Rantanen