”Sote-uudistuksella ei pidä rikkoa sitä, mikä toimii hyvin” – Päivi Räsänen näkee hallituksen suunnitelmissa myös ideologisia hankkeita

1.6.2021 klo 15:06 Eduskunta Samuli Rissanen

– Kristillisdemokraattien päätös osallistua välikysymykseen nousee suuresta huolesta, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo.

Koko oppositio on yhdistänyt voimansa hallituksen sote-uudistusta vastaan. Välikysymyksen aiheesta  tehneet ppositiopuolueet epäilevät, ettei hallituksen esitys paranna sote-palveluita ja lisää kustannuksia, joita alunperin piti hillitä uudistuksella.

– Uudistusta tarvitaan, mutta vain sellaista, jolla kyetään turvaamaan tulevaisuuden palvelut käytettävissä olevien resurssien puitteissa, KD:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Päivi Räsänen muistutti hallitusta välikysymyskeskustelussa.

Kristillisdemokraateilla ei ole Räsäsen mukaan luottamusta hallituksen sotemallin kykyyn saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Malli uhkaa hänen mielestään rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten laajan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Ehdotus myös tuottaisi kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut, Räsänen muistuttaa.

Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien.

Räsänen pitää ongelmallisena sitäkin, että osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupungit, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista.

Lisäksi hallituksen mallissa kolmasosa väestöstä jää perus- ja erikoispalveluiden integraation ulkopuolelle.

– Suurimpia ongelmia on ollut koko hankkeen ajan rahoitusmalli, joka ei tuo kestävyyttä turvaamaan tulevaisuuden tasavertaiset palvelut. Esitys ei sisällä riittäviä kannustimia hillitsemään kustannusten kasvua, Räsänen arvioi.

Hallituksen piirissä näyttääkin olevan suuri kiusaus tarttua maakuntaveroon, vastoin parlamentaarisen työryhmän päätelmiä. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi Räsäsen mielestä syvenevään eriarvoistumiseen kansalaisten välillä. Kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan olisi pian neljä verottajaa, EU mukaan lukien.

– Kuka uskoo, ettei kokonaisverorasitus silloin kasvaisi, Räsänen kysyy.

KD:n eduskuntaryhmä katsoo, että päävastuun tulee jatkossakin olla julkisella toimijalla. Hyvinvointialueilla tulee kuitenkin olla vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostopalveluina, palveluseteleillä tai henkilökohtaisilla budjeteilla.

Räsänen muistuttaa, että tällä hetkellä sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18 000 yritystä, joissa työskentelee 80 000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

– Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistusta ei tule tehdä niin, että rikotaan sitä, mikä toimii hyvin.

Soteuudistuksen ohella hallitus on valmistelemassa useita palvelukokonaisuuteen vaikuttavia erillisiä lakeja. Yksityislääkäripalveluiden Kela-korvauksista luopuminen on Räsäsen mukaan ”ideologisesti motivoitu hanke”, joka käytännössä vaikeuttaa lääkäripalveluiden saatavuutta etenkin pieni- ja keskituloisille ja lisää painetta terveyskeskuksiin.

– Esimerkiksi gynekologi- tai silmälääkäripalvelut haetaan pääosin yksityissektorilta, samoin merkittävä osa suun terveydenhuollosta, hän sanoo.

Pelkkä rakenteen uudistus ei Räsäsen mukaan takaa painopisteen siirtymistä kalliista erikoispalveluista peruspalveluihin, vaan rinnalle tarvitaan toiminnallisia uudistuksia: nopeampaa hoitoonpääsyä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden terapiatakuun toteuttamista sekä kattavasti kuntoutusta parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja vähentämään laitospaikkojen tarvetta.

 

Ylös