Filosofian tohtori ja holokaust-historioitsija Susanna Kokkonen: ”Kristittyjen vainot ja antisemitismi lisääntyvät samanaikaisesti – huolestuttava tendenssi”

2.6.2021 klo 09:23 Politiikka Kristiina Kunnas

Susanna Kokkonen palasi ulkomaan vuosien jälkeen Suomeen asumaan jokin aika sitten. – Lapsuuden mielikuvien Suomea ei enää ole. Meistä kuten muistakin länsimaista on tullut post-kristillisiä, filosofian tohtori ja Helsingin KD-kuntavaaliehdokas toteaa.

Filosofian tohtori, historioitsija Susanna Kokkonen sekä Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä keskustelivat suorassa KD-Live -lähetyksessä Facebookissa illansuussa tiistaina. (Koko keskustelu on katsottavissa KD:n Facebook-sivulla täällä)

Sekä Kokkonen että Maanselkä ovat ehdokkaina kuntavaaleissa Helsingissä.

Kokkonen työskenteli ennen Suomeen paluutaan Yad Vashem -museossa Jerusalemissa. Yad Vashem on Israelin virallinen muistopaikka holokaustin juutalaisille uhreille.

– Antisemitismi ja kristittyjen vainot ovat lisääntyneet samanaikaisesti maailmalla. On huolestuttava tendenssi, että länsimaista on tullut post-kristillisiä.

– Käytän hyvin varovasti vaino-sanaa. Mutta osa islamilaisesta alueesta ja osat Aasiaa ja Afrikkaa ovat sellaisia, joissa voidaan puhua kristittyjen vainosta.

Vaino vie sensuuriin, Kokkonen uskoo.

– Olemme alkaneet sensuroida omia puheitamme. Kristinusko on samanaikaisesti hyvin salliva mutta myös ehdoton uskonto.

– Ehdottomuus ei enää sovi hyvin vapaamieliseen, liberaaliin yhteiskuntaan, Kokkonen toteaa.

Hän pyytää katsomaan historiaan.

– Jos ajattelemme uskomme alkujuuria Roomassa, ei kristittyjä vainottu siksi, mihin he uskoivat vaan siksi, mitä he kieltäytyivät tekemästä – kuten palvomasta keisaria jumalana.

Maanselkä ja Kokkonen keskustelivat Israelin ja Hamasin viimeaikaisesta konfliktista.

– Tilannehan on jatkunut Israelissa jo pitkään ja aiheuttanut äärettömän vaikeita tilanteita.

– Palestiinalaisten johto on turhautunut. Iran on voimahallitus alueella, Hizbollahilla on käytössään valtion resurssit. Iran on yhteistyössä Hamasin kanssa. Tätä kuvastaa se, että ensimmäiset kommentit kriisiin tulivat Iranista. Niiden mukaan oli alkanut Israelin lopun alku, Kokkonen kuvailee.

Hänen mukaansa tuntuu siltä, etteivät palestiinalaiset kenties edes tavoittele todellista ratkaisua.

– Rahaa on annettu palestiinalaisille niin paljon jo EU:lta. He ovat saaneet enemmän kuin hyvin paljon köyhemmät maat. Myös Yhdysvaltain presidentit ovat henkilökohtaisesti laittaneet koko arvovaltansa peliin.

– Mutta terrorismi toimii älyttömän hyvin median suhteen – ohjushyökkäykseen saadaan media aina mukaan, Kokkonen toteaa.

Hän selostaa Hamasin pitävän itseään Jerusalemin vapauttajana. Hamasin näkökulmasta se on poliittisesti ja militäärisesti keskeinen paikka, Mekan ja Medinan jälkeen kolmanneksi pyhin kaupunki.

– Ei Hamasin kanssa voi edes neuvotella, sillä sen tavoitteena on työntää Israel mereen.

Susanna Kokkonen kehottaa kaikkia lukemaan kirjan Hamasin poika.

– Kannattaa ottaa selvää faktoista. Perustajan poika kertoo kirjassa tarinansa. Hamas on diktatuuri, joka pakottaa hyvin nuoret miehet rakentamaan tunneleita Israelin ja Egyptin puolelle. Johtajat ovat muualla. Yksi miljardööri asuu öljyvaltioissa, toisen johtajan tytärtä hoidetaan parhaillaan israelilaisessa sairaalassa.

– Kun opetan holokaustista, pyydän kuvittelemaan kaksi kuvaa.

– Israelin kriiseissä kuolee eturintamassa olevia komentajia. Siviilit ovat kaukana.

– Mutta Hamasin kuvassa lapset ja naiset ovat edessä, sotilaat ja johtajat piilossa takana. Näin Israelia päästään syyttämään, että se on iskenyt humanitäärisiin kohteisiin.

– Myötätunto on Hamasin puolella. Tuntuu hassulta, että vaikka Hamas on  terroristijärjestö, sitä surkutellaan, vaikka pitäisi olla toisin.

Myötätunto on Hamasin puolella. Tuntuu hassulta, että vaikka Hamas on  terroristijärjestö, sitä surkutellaan, vaikka pitäisi olla toisin.

Kokkonen kiinnostui jo lapsena Israelista ja holokaustista. Hänen mummonsa oli edelläkävijä, joka matkusti Israeliin jo ennen seuramatkojen aikakautta. Hän ilmeisesti tartutti Israel-kiinnostuksen Susannaan.

– Halusin tulla asiantuntijaksi näissä asioissa, halusin tietää kaiken, Kokkonen naurahtaa.

Nyt Suomeen muutettuaan hän järjestää seminaareja Israelista.

– Luulenpa, etten olisi matkustanut välttämättä Etelä-Afrikkaan tai Kanadaan opettamaan. Vaikka suhtauduin aluksi epäilevästi teknologiaan, olen muuttanut mieleni.

– Toisaalta opetuksessa kontakti on edelleen hyvin hyvin tärkeä, hän uskoo.

Kokkoselta kysytään KD-Live -lähetyksen aikana, mitkä alueet kuuluvat Israelille.

– Kehotan avaamaan Raamatun. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, luvussa 15, Jumala ilmoittaa Abrahamille tarkasti rajat, jotka Israelilla tulee olemaan.

– On asioita, joita emme tiedä, emmekä näe tulevaisuuteen. Mutta tuo luku ja tuo lupaus ovat merkittävät.

– Jokin rauha siellä jossain vaiheessa on, sillä Raamattu lupaa siunauksen sekä Iisakille että Ismaelille, Kokkonen toteaa.

Kokkonen pohtii KD-Live -lähetyksessä myös Israelin eri vähemmistöjä.

– Arabit ovat vähemmistönä Israelissa, ja kristityt arabit puolestaan vähemmistö vähemmistössä. Heidän koulutuksensa on kuitenkin erittäin korkea verrattuna muihin, joten he ovat hyvinmenestynyt vähemmistö.

Arabimaissa on hyvin vaikea elää kristittynä, Kokkonen muistuttaa.

– Ainoastaan Israelissa kasvaa kristittyjen lukumäärä.

Hän kertoo että pääministeri Netanjahun some-neuvonantaja on messiaaninen juutalainen. Myös armeijassa on upseerinpaikoilla kristityiksi kääntyneitä juutalaisia.

– Ääriortodoksi-juutalaisten on äärimmäisen vaikea sulattaa kristityksi kääntymistä. Mutta jos pääministerin neuvonantajaksi voi päätyä, ei lasikattoa ole, Kokkonen analysoi.

Hän huomauttaa, että muualla saatetaan käyttää yleisnimitystä ortodoksi-juutalaiset.

– Siitä täytyy kuyitenkin erottaa omaksi ryhmäkseen ääriortodoksit (engl. ultra orthodox).

– Monelle maallistuneelle juutalaisellekin kosher ja sapatinvietto kuuluvat elämään. Ortodoksisuus tarkoittaa, että halutaan pitää puhdas oppi. Kun maassa asuu kauemmin, oppii näkemään jo kipan väristä mihin ryhmään kuulutaan.

– Maallistuneille juutalaisille Jerusalem voi olla jopa pelottava paikka – heidän kaupunkinsa on Tel Aviv.

Kokkonen kertoo ihailleensa Israelissa sitä, että vaikka politiikassa saatetaan käyttää hyvin kovaa kieltä, nähdään kuitenkin vastapuolen arvo.

– Siellä arvostetaan koulutusta ja sitä, että osaa hyvin perustella mielipiteensä. Mutta kansa on jakautunut sekä poliittisesti että uskonnon sisällä moniin ryhmiin. Israel on äärimmäisen monimuotoinen.

Tällä hetkellä käydään voimakasta valtataistelua siitä, saadaanko 12 vuotta pääministerinä toiminut Netanjahu pois vallasta.

– Muilla puolueilla on ollut kampanjointia Netanjahua vastaan, joten välillä on jäänyt hämäräksi, mitkä ovat niiden poliittiset tavoitteet. Kun oppositiopuolueet ovat keskenään hyvin erimielisiä, jää miettimään, miten yhteistyö mahtaisi onnistua. Lisäksi Netanjahua kunnioitetaan naapurimaissa.

Kokkonen näkee harmillisen kierteen jatkuvan.

– Kun konflikti räjähtää Hamasin kanssa, maailman sympatia kohdistuu Gazaan. Hamas saa jälleenrakennuksessa jälleen aikaa rakentaa tilanteensa samaan, missä oltiin. EU on jättirahoittaja, mutta ei kohdista palestiinalaisiin vaadetta saada tietää, mitä rahalle tapahtuu.

– Mielestäni Hamas riistää palestiinalaisia kaikkein eniten, Kokkonen sanoo.

Hänen mielestään on moraalista sokeutta nähdä Hamas ja Israelin valtio rinnakkain samanarvoisina.

– Gazassa nähdään malli, millainen valtio olisi. Ei Israel voisi sellaista valtiota pitää rajallaan, Kokkonen väittää.

Susanna Kokkonen: ”Antisemitismiin Helsingissä pitää puuttua”

Susanna Kokkonen palasi Suomeen 2019 asuttuaan lähes koko aikuisikänsä ulkomailla.

Hänen aiempi työpaikkansa Yad Vashem Jerusalemissa on ollut pitkään suljettuna koronan vuoksi, ja paljon ihmisiä lomautettuna.

– Tavallaan ajattelen, että minun on ollut tuhat kertaa helpompi olla Suomessa.

Mutta Suomi oli muuttunut.

– Lähi-idässä ihmiset puhuvat taukoamatta uskosta ja Jumalasta. Melkein mitään lupausta anneta sanomatta lopuksi Jos Jumala suo.

– Täällä maallistuminen on mennyt tosi pitkällä tällä aikaa. Kaikki on erilaista. Nostalginen lapsuuden Suomeni – sitä ei enää ole.

– Tässä yhteiskunnassa on paljon hyviä puolia ja kiitoksen aihetta. Monet asiat toimivat todella hyvin, enkä halua näiden asioiden merkitystä väheksyä.

– Mutta silti moni kaipaa perinteisiä arvoja.

Jos antisemitismistä puhutaan vähättelevään sävyyn, osoittaa se historiantuntemuksen olevan heikoissa kantimissa.

Hän muistuttaa, että jos antisemitismistä puhutaan vähättelevään sävyyn, osoittaa se historiantuntemuksen olevan heikoissa kantimissa.

– EU tehnyt hyvin kattavaa tutkimusta. Yli 12 jäsenmaassa on tutkittu koettua antisemitismiä. Tulokset olleet hälyttäviä – esimerkiksi Ranskassa ollut valtava väkivaltainen juutalaisvastaisuuden aalto, meillä puolestaan vandalismi on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana, Kokkonen kertoo.

– Kun suvaitaan jotain, niin se etenee seuraavalle tasolle, hän muistuttaa.

Hän toteaa antisemitismin olevan vanhin kaikista rasismin muodoista.

– Opetan paljon näistä aiheista, ja esimerkiksi kouluissa moni opettaja haluaisi enemmän tietää ja opettaa näitä. Aihe koetaan tärkeäksi.

– Haluaisin olla Helsingin kaupunginvaltuustossakin vaikuttamassa siihen, miten voisimme vähentää antisemitismiä, jota Helsingissä on Suomen kaupungeista eniten.

– Tällaisiin hankkeisiin olisin tosi halukas!

 

Katsele ja kuuntele koko keskustelu KD:n FB-sivulla

Asmo Maanselän ja Susanna Kokkosen keskustelun voi katsella ja kuunnella Kristillisdemokraattien Facebook-sivulla!

Susanna Kokkonen, ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon numerolla 993

Susanna Kokkonen on filosofian tohtori ja historioitsija. – Luennoin säännöllisesti sellaisista raskaista aiheista kuin rasismi, antisemitismi ja historian kansanmurhat. Opiskelin ensin Suomessa, sittemmin asuin ja työskentelin ulkomailla yli 20 vuotta, Kokkonen kertoo.

 

 

Ylös