Keliakiaa sairastavat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa. Toisissa kunnissa vähävarainen keliaakikko voi saada täydentävää toimeentulotukea elinikäisen sairautensa hoitoon, mutta toisissa ei.

Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmen mukaan on väärin, että jokainen kunta linjaa itsenäisesti, saako ihminen parantumattoman sairautensa kuluihin tukea vai ei.

– Kulut tulisi huomioida samalla tavalla jokaisessa kunnassa, hän sanoo.

Keliakialiitto on lähettänyt kunnanhallitusten puheenjohtajille ja sosiaalitoimen johdolle tänään viestin asiasta. Korkein hallinto-oikeus on antanut jo vuonna 2017 päätöksen keliakian kustannuksista täydentävässä toimeentulotuessa.

Keliakialiiton sosiaaliturvan ja terveydenhuollon asiantuntija Minna Halve sanoo, että kuntien tulisi linjata täydentävän toimeentulotuen myöntämiskriteerit siten, että myös keliakiaa sairastavat saisivat tukea sairautensa hoitoon.

– Onko oikein, että toimeentulotukihakemuksen käsittelijä voi evätä mahdollisuuden lääkärin määräämään hoitoon

Sairautta ei voi jättää hoitamatta heikon taloudellisen tilanteen vuoksi.

– Jos sairaus jää hoitamatta, siitä aiheutuu merkittäviä riskejä keliakiaa sairastavalle, Halve korostaa.

Tutkimusten mukaan keliakia aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sitä sairastavalle noin 60 euroa kuukaudessa eli yli 700 euroa vuodessa. Sairauteen ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan ainoa hoitomuoto on lääkärin määräämä ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio.

Vähävarainen keliakiaa sairastava henkilö voi hakea täydentävää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimistosta.

– Onko oikein, että toimeentulotukihakemuksen käsittelijä voi evätä mahdollisuuden lääkärin määräämään hoitoon, Halve kysyy.

Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia altistaa useille lisäsairauksille, kuten masennukselle, osteoporoosille, anemialle tai pahimmillaan ohutsuolen syövälle

Halve muistuttaa, että keliakian lisäsairauksien hoito on yhteiskunnalle erittäin kallista. Nämä sairaudet ovat useimmiten estettävissä keliakian hyvällä hoidolla eli keliakian hoito on siten kustannustehokasta,

Keliakiaa sairastavat, yli 16-vuotiaat eivät saa yhteiskunnalta tukea sairautensa hoitoon. Eduskunta lakkautti keliakiaa sairastaville maksetun ruokavaliokorvauksen vuonna 2015.

Keliakialiitto ajaa keliakiakorvausta takaisin, sillä keliakia edellyttää jatkuvaa hoitoa samalla tavalla kuin muutkin elinikäiset autoimmuunisairaudet. Ainoa ero muihin sairauksiin nähden on se, ettei keliakiaan ole saatavilla lääkehoitoa.

– Keliakiaa sairastavan erityisruokavalio on lääkkeisiin verrattava lääkärin määräämä hoitomuoto ja eikä sitä saa rinnastaa perusruokaan, Halve korostaa.