”YK ja EU tuomitsevat Israelin toimet, mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista” – Peter Östmanin mielestä kansainvälisen yhteistyön heikkoudet näkyvät Lähi-idässä

9.6.2021 klo 15:29 Eduskunta Samuli Rissanen

– Lähi-idän ainoa demokratia Israel tuomitaan usein väitetyistä ihmisoikeusrikoksista, mutta kansainvälinen yhteisö ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi sellaisten maiden kuin Kiinan, Iranin tai Saudi-Arabian toimia. Tämä on tekopyhää, Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman arvioi, että kansainvälisen yhteistyön heikkoudet näkyvät selkeästi Lähi-idän konfliktissa.

Östman antoi hallitukselle palautetta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta (UTP) selonteosta.

– YK, EU ja muut toimijat tuomitsevat nopeasti ja yksipuolisesti yhden maan toimet mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista

– YK, EU ja muut toimijat tuomitsevat nopeasti ja yksipuolisesti yhden maan toimet mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista, Östman arvioi.

Toukokuussa Hamas ja muut palestiinalaiset terrorijärjestöt ampuivat yli 4000 rakettia ja ohjusta summittaisesti Israelin siviiliasutuksiin. Vain Israelin vastatoimet tuomittiin laajasti poliittisten päättäjien ja median toimesta.

– Lähi-idän ainoa demokratia Israel tuomitaan usein väitetyistä ihmisoikeusrikoksista, mutta kansainvälinen yhteisö ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi sellaisten maiden kuin Kiinan, Iranin tai Saudi-Arabian toimia. Tämä on tekopyhää, Östman toteaa.

Hän nosti esiin Valko-Venäjän kehityksen ja yhä moninaistuneemmat turvallisuusuhat kuten  kansainvälisen terrorismni, hallitsemattoman maahanmuuton, kauppasodat sekä kyber- ja informaatiohyökkäykset.

Esimerkiksi terrorismia käsitelllään selonteossa Östmanin mukaan varsin kevyesti.

– Samoin hybridiuhkiin vastaaminen jää melko yleiselle tasolle. Ilmastouhkiin sen sijaan keskitytään todella seikkaperäisesti. Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät selonteossa, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista turvallisuusnäkökulmasta, hän toteaa.

Östman korosti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja koko maan kattava maanpuolustus, jota tukee kansainvälinen puolustusyhteistyö sekä hyvät kansainväliset suhteet ja laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö.

– Vastaavasti hyviä kahdenvälisiä suhteita on jatkossakin ylläpidettävä.

Koronavuosi on Östmanin mukaan osoittanut myö sen, että monentasoisen kansainvälisen yhteistyön ohella on silti edelleen erittäin tärkeä huolehtia kansallisesta kyvystä vastata erilaisiin uhkiin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa erityisesti ruokaturvan vahvistamisen merkitystä.

– Ruoka ei kasva kaupan hyllyllä, vaan meidän on huoltovarmuudenkin kannalta turvattava kotimainen ruuantuotanto Suomessa myös tulevaisuudessa, Östman toteaa.

Ylös