Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt puolustuspoliittisesta selonteosta kansanedustaja Sari Essayah totesi puolustusvoimien elävän keskellä murroskautta.

– Venäjän pyrkimyksenä on edelleen kylmän sodan aikainen etupiirijako. Venäjä esittelee näyttävästi sotilaallista voimaansa ja ihan lähialueillamme, Essayah sanoi.

Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomen pitää hänen mukaansa varautua uudenlaisiin uhkiin. Valko-Venäjän toiminta EU:n ulkorajoilla ja pakolaisten hyväksi käyttäminen kyynisessä painostusoperaatiossaan osoittaa, että lähialueella on toimijoita, jotka ovat valmiita täysin häikäilemättömiin tekoihin ajaessaan hallintonsa etua.

Venäjä esittelee näyttävästi sotilaallista voimaansa ja ihan lähialueillamme

– Laaja-alaisen hybridivaikuttamisen moninaiset keinot on kyettävä tunnistamaan. Väestön epäluulojen ruokkiminen ja jakaminen disinformaation kautta eri ryhmittymiin on yksi esimerkki mahdollisista uhista, Essayah mainitsi.

Kyber-, avaruus-, informaatiosuorituskyky, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja monet muut seikat vaativat riittäviä resursseja ja voimavaroja. Myös armeijassa on henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita, ja niihin on puututtava.

– Kun ottaa huomioon aiemmin tehdyt henkilöstövähennykset ja lisääntyneet ja yhä haasteellisemmat tehtävät on syytä kysyä, riittääkö selonteossa esillä oleva 500 henkilötyövuoden lisäys? Essayah pohti.

Selonteossa nostetaan esille puolustusyhteistyömme painopistealueet: monenvälisyys, kahdenvälisyys ja kriisinhallinta.

– Eilen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti esille EU:n puolustusyhteistyön kehittämisen tarpeen ja puolustukseen keskittyvän EU-huippukokouksen. Myös Unionin suhde Natoon määritellään.

– Eduskunnan olisi syytä myös käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä asiat ovat edessämme joka tapauksessa, Essayah muistutti.