– Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan eivät riitä maalailut ilmastosta ja tasa-arvosta, Päivi Räsänen kritisoi hallitusta

21.9.2021 klo 14:50 Eduskunta Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää sisäisen turvallisuuden selontekoa idelogisesti läpeensä värittyneenä.

– Huomio hajaantuu politiikan eri sektoreille. Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden kuten kovan luokan huumerikollisuuden tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoittamisesta, Räsänen sanoi eduskunnassa, joka käsitteli hallituksen sisäisen turvallisuuden selontekoa.

Räsänen pitää sisäministeri Maria Ohisalon selontekoa läpeensä ideologisesti värittyneenä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on Räsäsen mukaan huolestunut ylätasolla kulkevien maalailuiden ja turvallisuustekojen välisestä ristiriidasta.

– Jätimme parlamentaarisessa seurantaryhmässä yhteisen varauman muun opposition kanssa, kun esityksiämme ei otettu riittävällä tavalla huomioon, hän sanoi.

Selonteon ykköstavoitteena pitäisi Räsäsen mielestä olla puitteiden luominen turvallisuusviranomaisten toimintakyvylle. Fokus tulisi olla sisäisen turvallisuuden keinoissa.

– Syrjäytyminen ja köyhyys ovat merkittäviä turvallisuusuhkia, mutta niiden torjuntaan tarvitaan ensisijaisesti sosiaalipolitiikan keinoja.

– Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin ja pahentavat ongelmaa

Räsänen muistuttaa, että turvallisuus on valtion ydintehtävä: Yhteiskunnan tulee vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi on turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Viranomaisten toimintaedellytykset ja suorituskyky on turvattava.

– Hallituksen päätös olla lisäämättä riittäviä määrärahoja poliisille osoittaa, ettei sisäinen turvallisuus ole paksusta selonteosta huolimatta hallituspuolueiden prioriteettilistalla korkealla.

Räsänen nostaa turvallisuusuhkista esiin muun muassa alaikäisten väkivaltarikollisuuden, minkä osalta viime vuosi oli synkin kymmeneen vuoteen.

– Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja itsetuhoisista ajatuksista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista, jopa 10-vuotiaita on osallistunut väkivaltaisiin ryöstöihin. Tähän kehitykseen on puututtava nyt.

Myös poliisi on varoittanut, että Suomeen on syntymässä multietnisiä katujengejä ja pelkää Suomen ajautuvan Ruotsin tielle, jossa jengiytyminen on lähtenyt käsistä.

Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Poliisin tietojen mukaan huumausaineiden käyttäjien määrät ja käyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa.

– Puheet huumeiden laillistamisesta ja niiden käytöstä aiheutuvien ongelmien vähättely antavat väärän signaalin ja pahentavat ongelmaa, Räsänen arvioi.

Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet. Tämän vuoden alkupuoliskolla nähtiin kasvua seksuaalirikosten, kiristysrikosten ja liikennerikosten määrässä. Tutkinta-ajat pidentyivät, yhtenä syynä lisääntynyt kyberrikollisuus.

Räsänen muistuttaa, että mikäli poliisien määrää vähennetään, kansalaisten avunsaanti viivästyy, rikosten tutkinta-ajat pitenevät tai niitä ei tutkita lainkaan ja liikenteen valvonta heikkenee. Samaan aikaan on pystyttävä reagoimaan yhteiskunnan muuttuviin oloihin, esimerkiksi mahdolliseen pakolaisvirtaan.

– Poliiseja, rajavartijoita ja hätäkeskustyöntekijöitä tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

Poliisin ensi vuoden budjetti jää edelleen lähes 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Leikkaus tarkoittaa ainakin 300 henkilötyövuoden vähentämistä.

– Poliisin rahoitusvaje on siis nyt korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein, eikä vain tulevalle vuodelle vaan myös kehyksiin, Räsänen linjasi.

Ylös