Kansanedustaja Antero Laukkanen muistuttaa, että rahankeräyslain uudistuksen prosessissa on ollut positiivista se, että kansalaisjärjestöt otettiin mukaan.

Viime kaudella tehtyä uudistusta päivitetään nyt, mutta edelleen ohjeistuksissa on parantamisen varaa.

Laukkanen kertoi iloinneensa viime kaudella tehdystä rahankeräyslain uudistuksesta ja  kertoo, että kyseessä oli laaja toimikunta.

– Se oli pitkä prosessi ja sitä parannettiin koko ajan, ja lopulta siitä saatiin varsin hyvä, ja moni asia on parantunut. Pienkeräyslupa on esimerkiksi ollut pienille yhdistyksille todella merkittävä asia, hän sanoo

Uudistukseen jääneet pienet valuviat olisivat Laukkasen mukaan suorastaan äärimmäisen helppoja korjata asetuksilla.

Miten kommunikaatio eduskunnan, sisäministeriön ja Poliisihallituksen kesken voisi olla vielä parempaa

– Mutta se suurempi huoli on se, miten kommunikaatio eduskunnan, sisäministeriön ja Poliisihallituksen kesken voisi olla vielä parempaa niin, että ne ohjeet, joita Poliisihallituksen sivulla on rahankeräykseen liittyen, olisivat niin selkeitä, että ne eivät olisi koko ajan tulkinnanvaraisia, Laukkanen arvioi eduskunnassa.

Hän muistuttaa, että Poliisihallituksesta joudutaan lähettämään useita kirjeitä sille hakijalle, koska halutaan tietää ihan tarkalleen, miten ja missä ja kuka kerää ja millä tavalla.

– Se ei ollut kyllä uudistuksen tarkoitus vaan se, että luodaan pelisäännöt, joissa luottamus on keskeisintä, ja sitten se, että varmistetaan, että nämä, jotka keräävät sitä rahaa, myös käyttävät sen rahan siihen, mihin se kerätään, ja tällaiset harmaat alueet poistuvat tästä keräyksen ympäriltä.

Laukkasen mielestä on erikoista, että esimerkiksi yhdistyspohjaisia seurakuntia ohjeistetaan, että he saavat kerätä kolehtia tilaisuuksissa.

– Mutta sitten Poliisihallitus katsoo, että tilaisuus ei jatku enää kahvion puolella, vaan siihen kahvion vapaaehtoiseen lahjoitukseen tarvitaan rahankeräyslupa, vaikka kirkkokahvit ovat ikään kuin sitä samaa tilaisuutta.

– Minusta nämä ovat täysin tarpeettomia asioita, jotka aiheuttavat kansalaisten keskuudessa mielipahaa ja harmia, ja syntyy kaunaa viranomaisen ja kansalaisjärjestön toiminnan välille.

– Minusta näitä asioita pitäisi selkeyttää ja helpottaa, että ei jää tulkinta-aukkoja, vaan sitten ministeriö ja Poliisihallitus voisivat yhdessä katsoa, mitä säätämisvaiheessa on tapahtunut, hän arvioi.