– Keskustelu on saanut kotimaista maataloutta syyllistäviä sävyjä. Toivoisin kuulevani yhtä huolestuneita puheenvuoroja ruoantuotannon kannattavuudesta, Peter Östman totesi tiistai-iltana eduskunnan budjettikeskustelussa. Östman suomi hallitusta siitä, että velkataakkaa lisätään, mutta verotusta ei kevennetä.

Suomen talous on kasvanut koronakriisin jälkeen, ja samalla työllisyys on vahvistunut ennakoitua paremmin.

– Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi seitsemän miljardin euron alijäämäistä budjettia, kansanedustaja Peter Östman huomautti.

Hän kritisoi hallitusta siitä, että vaikka velkaa otetaan valtavasti lisää, ei rahaa kuitenkaan löydy sinne missä tarve on suurin, esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen.

– Monet asiantuntijat ovat jo varoittaneet vakavasta hoito- ja hoivakriisistä. Olisin mielelläni kuullut pääministerin tai valtiovarainministerin vastauksen tähän haasteeseen äskeisessä debatissa, mutta he eivät joko ehtineet tai halunneet vastata, Östman arvosteli.

Östman muistutti, että kansainvälisessä vertailussa Suomen verotuksen progressiivisuus kasvaa jyrkästi tulojen kasvaessa.

– Suomen valtion velkataakka kasvaa siitä huolimatta että suomalaisia verotetaan muita eurooppalaisia kireämmin. Mitä korkeammat tulot, sitä suuremmaksi ero kasvaa.

Toisin sanoen suomalaiset maksavat jo nyt enemmän veroja kuin muut eurooppalaiset.

– Maksamme valtion- ja kunnallisveroa, polttoaineveroa, energiaveroa ja arvonlisäveroa. Marinin hallitus on juuri avannut oven uusille veroille EU:n kautta. Lisäksi hallituspuolueet ajavat maakuntaveron käyttöönottoa, Östman listasi.

Ei ole mukava kiistellä siitä, kenen pitäisi saada miten iso pala kakkua, kun kakku on pienenemässä. – Peter Östman budjettikeskustelussa

– Ei ole mukava kiistellä siitä, kenen pitäisi saada miten iso pala kakkua, kun kakku on pienenemässä. Korkeat verot haittaavat yrityksiä ja työntekijöitä, jotka luovat sitä vaurautta ja hyvinvointia, josta me kaikki elämme. Liian korkeat verot johtavat kilpailukyvyn heikkenemiseen, mikä puolestaan heikentää hyvinvointia.

Östman totesi, että hyvä vero- ja elinvoimapolitiikka on perusta vakaalle valtion ja kuntien taloudelle.

– Hyvinvointia ei voi rakentaa velalle. Työn on oltava kannattavaa ja verotuksen kohtuullista.

Hän nosti puheessaan keskiöön myös kotimaisen ruoantuotannon sekä tuottajien ja viljelijöiden ahdingon.

– Poliitikkojen ja tutkijoiden etsiessä Suomelle tietä kohti hiilineutraaliutta kohdistuvat katseet maanviljelyn ilmastopäästöihin.

– Keskustelu on saanut kotimaista maataloutta syyllistäviä sävyjä. Toivoisin kuulevani yhtä huolestuneita puheenvuoroja ruoantuotannon kannattavuudesta.

Östman torjui voimakkaasti sen, että kurimuksessa olevaa perustuotannon alaa rangaistaan entisestään.

– Kannattavuuden ja jaksamisen äärirajoilla olevien viljelijöiden taakaksi ei uusia ilmastotoimia voi kerta kaikkiaan laittaa. Tässä menee raja.

– Ruoka ei ole luksustuote, se on elinehto. Maatalous ei ole sektori muiden joukossa, vaan kaiken muun mahdollistaja. Viljelijöiden varassa toimii tutkimus, koulutus, taide ja tiede, teollisuus, yliopistot, bändit, festarit, valtionhallinto, jopa poliittiset puolueet. Ruokaa tarvitsemme me jokainen.

– Maanviljelyä voi ilman muuta pitää kutsumusammattina, sen verran rankkaa työtä ja huonoa bisnestä se on, Östman tokaisi.

– Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka vuonna 2019 oli Luken mukaan 5,4 euroa. Työtä tehdään omalla riskillä ja se vaatii valtavaa sitoutumista.

Östman kehotti kaikkia miettimään, suostuisiko tällaiseen.

– Jokainen voi itsekin pohtia, lähtisikö sillä palkalla investoimaan satojatuhansia uusiin tuotantotapoihin epävarmassa maailmassa ja ilmastossa. Viljelijöitä ei motivoida ilmastotoimiin poistamalla tukia, Östman sanoi.

Maanviljelijät kyllä valvovat öitään sään heilahdusten vuoksi jo paljon ennen kuin poliitikko Arkadianmäellä herää rankkasateisiin tai pohtimaan, mitä pitkä kuuma kesä tarkoittaa tuottajille.

– Maanviljelijät kyllä valvovat öitään sään heilahdusten vuoksi jo paljon ennen kuin poliitikko Arkadianmäellä herää rankkasateisiin tai pohtimaan, mitä pitkä kuuma kesä tarkoittaa tuottajille. Viljelijät eivät tee työtään tuhotakseen ilmastoa, vaan tarjotakseen elämän edellytyksiä kaikille meille. Samalla he yrittävät elättää perheensä, kuten jokainen meistä.

Östman huomautti, että ellemme me viljele peltojamme, ne kyllä taatusti kelpaavat muille.

– Kiinan valtion sijoitusyhtiölle, yhdysvaltalaisille miljardööreille tai australialaisille eläkerahastoille. Ne ovat maataloutemme tulevaisuus, ellemme itse ota siitä vastuuta ja tee siitä kannattavaa ja kiinnostavaa.

– Metsien hamstraus on jo alkanut.

– Vanha viisaus kuuluukin: Maahan kannattaa sijoittaa, koska sen valmistus on lopetettu. Viisaat panostavat asioihin, joiden kysyntä ei lopu väestön kasvaessa, Östman päätti puheensa.