Jos nuori joutuu koulussa viikoittain kiusatuksi, se lisää hänen kiinnostustaan päihteisiin ja moninkertaistaa riskin päihdekokeiluille.

Music Against Drugs ry:n kyselyissä käy ilmi, että esimerkiksi kannabikseen myönteisesti suhtautuvien nuorten määrä on viisinkertainen ja kiinnostus kokeilla kannabista kolminkertainen verrattuna nuoriin, jotka eivät kiusaamista koe.

– Kun pidetään huolta siitä, ettei ketään kiusata, tehdään samalla ehkäisevää päihdetyötä ehkäisemällä päihdekokeiluja ja niiden myötä mahdollista myöhempää ongelmakäyttöä, korostaa Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto.

Tärkeää on myös se, että jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi hyvä ystävä ja vertaisryhmä, johon kokee kuuluvansa, sekä mielekäs harrastus, jossa saa onnistumisen kokemuksia.

Music Against Drugs ry kohtaa vuosittain noin 5 500 nuorta päihdekasvatuskokonaisuuksiin liittyvissä toiminnoissa, joita se järjestää yläkouluikäisille ja heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. Tämän päihdekasvatustyön osana Music Against Drugs tekee yläkouluikäisille nuorille päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn, jossa selvitetään nuorten kouluhyvinvointia, päihdeasenteita sekä päihteiltä suojaavia- ja riskitekijöitä.

Vaikka kouluissa panostetaan kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen, on kiusaaminen silti arkea monessa koulussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely 2021:n mukaan kiusaaminen on vähentynyt, mutta silti 8 % neljännen ja viidennen luokan oppilaista ja 6 % yläkoulun oppilaista kertoi kokeneensa kiusaamista viikoittain.

Kiusaaminen voi olla pitkäkestoista ja systemaattista, tai kyse voi olla yksittäisestä tapahtumasta, joka on lapselle pahimmillaan traumaattinen kokemus.

– Kiusaamista selvitettäessä kiusaaja herkästi kieltää kiusaamisen. Hän voi esimerkiksi kertoa tehneensä sen ”läpällä.”  Kiusaamista voi olla myös vaikea havaita, jos se tapahtuu huomaamattomasti ilmein tai elein, tai sosiaalisessa mediassa tai vapaa-ajalla. Kiusaaja on syntipukki, mutta pitää muistaa, että usein kiusaajalla itselläänkin on paha olla. Pahaolo tai esimerkiksi huono itsetunto voi purkautua kiusaamisena, sanoo Keravan Sompion koulun rehtori Päivi Kunnas.

Koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisy on kaikkien asia

Miten koulukiusaamista ja -väkivaltaa voi ehkäistä? Mitä toiveita koululla on huoltajille ja päättäjille, jotta kiusaamista voitaisiin vähentää? Entä mitä apua järjestöt tarjoavat?

Näihin kysymyksiin vastaavat muun muassa Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Päivi Kunnas, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Mieli ry:n varhaiskasvatus- ja koulutyön yksikön päällikkö Anniina Pesonen sekä Aseman Lapset ry:n kouluttaja Mari Siren Lasten terveyskäräjillä perjantaina 5.11.2021 kello 9.30–12.15.

Lasten terveykäräjät 2021 -tapahtuman järjestävät yhteistyönä Lasten terveysfoorumi, eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.