Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa epäluottamuslausetta hallitukselle, jonka varautuminen Valko-Venäjän kaltaiseen hybridivaikuttamiseen on ollut puuutteellista ja kannanotot ristiriitaisia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että lainsäädäntöä on pikaisesti päivitettävä niin, että turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää määräajaksi, mikäli Suomeen kohdistuu hybridioperaatio.

KD:n ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa pitänyt entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo, että lainmuutos olisi myös viesti laittoman siirtolaisuuden operaatioita järjestäville tahoille.

– Lisäksi on huolehdittava viranomaisten resursseista ja yhteistyön sujuvuudesta, jotta mahdolliseen hybridioperaatioon tai muista syistä johtuvaan laajamittaiseen maahanmuuttopaineeseen voidaan varautua, Räsänen perusteli.

Sisäministeri Krista Mikkonen on Räsäsen mukaan ymmärtänyt väärin.

Hän on vaatinut niin sanottua hätätilalakia, joka mahdollistaisi esimerkiksi turvapaikanhaun keskeyttämisen mikäli taustalla olisi ulkovallan pyrkimys vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen.

Kansainvälisten sopimusten noudattaminen ei voi Räsäsen mielestä ohittaa kansallisen turvallisuuden ylläpitoa.

– On erotettava toisistaan oikeus hakea turvapaikkaa ja ihmisten käyttäminen pelinappuloina yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisen turvallisuuden horjuttamiseen.

– Hybridivaikuttamisen aukkopaikat lainsäädännössämme ovat kaikkien naapurimaidemme tiedossa, eivätkä ne korjaannu sillä, että hallituksen sisältä tulee epäselviä ja ristiriitaisia lausuntoja.

Räsänen totesi, että ihmisten käyttäminen politiikan pelinappuloina on häikäilemätöntä ja yksiselitteisesti väärin. Tällä hetkellä median pääsyä raja-alueille on rajoitettu, eikä tarkkaan tiedetä, millainen tilanne ihmisillä siellä on.

– Selvää kuitenkin on, että talvi tekee tuloaan ja ihmisiä on jo kuollut. Rajavyöhykkeelle jääneelle siviiliväestölle on toimitettava humanitaarista apua, ja huolehdittava erityisesti siellä olevista lapsista.

Uhkiin on varauduttava paremmin myös EU-tasolla. Räsäsen omalla sisäministerikaudella kävi jo ilmeiseksi, että EU:n itäisten rajavaltioiden on tarpeen löytää vahvempi yhteinen ääni EU:n sisällä. Vuonna 2013 järjestettiin niin sanottu Lappeenrannan tapaaminen, jonka tavoitteena oli vahvistaa EU:n itäisen ulkorajan Schengen-valtioiden yhteistyötä ja nostaa esiin maarajojen merkitystä EU:n sisäiselle turvallisuudelle.

– Tämä yhteistyö on nyt entistäkin ajankohtaisempaa, ja sitä pitää syventää erityisesti sisäisen turvallisuuden viranomaisten käytäntöjen kehittämiseksi hybridioperaatioiden varalle. Puolan rajalla olevat siirtolaiset tulee palauttaa Valko-Venäjän alueelle turvallisesti ja Valko-Venäjällä on vastuu tutkia heidän tilanteensa tai palauttaa heidät lähtömaihin, Räsänen sanoo.

Nykyinen sisäministeri Krista Mikkonen on ihmetellyt, miksi oppositio kysyy julkisesti Suomen varautumisesta hybridiuhkiin, kun ei varautumissuunnitelmista voi julkisuuteen kertoa.

Ministeri on Räsäsen mukaan ymmärtänyt väärin.

– Välikysymyksessä ei vaadita paljastamaan valtionsalaisuuksia vaan muuttamaan julkista lainsäädäntöä. Hybridivaikuttamisen aukkopaikat lainsäädännössämme ovat kaikkien naapurimaidemme tiedossa, eivätkä ne korjaannu sillä, että hallituksen sisältä tulee epäselviä ja ristiriitaisia lausuntoja.

– Kuten ministeri totesi Helsingin Sanomille, turvallisuus on aina ollut opposition ja hallituspuolueiden yhteinen asia. Juuri siksi me olemme tämän välikysymyksen tehneet ja vaadimme hallitukselta toimia, jotka sen vastuulla ovat.