Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien.

Kansanedustaja Peter Östman teki asiasta toimenpidealoitteen jo vuonna 2018.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa,

– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo .

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman on halunnut madaltaa kynnystä poikkeuslupien myöntämiseen riskisusien kaatamiseksi.

Östman teki aiheesta toimenpidealoitteen jo vuonna 2018, jossa hän ehdotti, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kannanhoitometsästyksen lisäämiseksi. Ehdotukseen sisältyi myös, että koko Suomi voitaisi lukea EU:n habitaattidirektiivin liitteen V mukaiseksi alueeksi, mikä tarkoittaisi, että suden metsästys olisi periaatteessa mahdollista koko maassa.

Östman muistuttaa, että viime vuosina susilaumojen liikkuminen asuinalueilla on yleistynyt.

Runsaslumisen talven ansiosta viime talven aikana on voitu tehdä tarkkoja havaintoja susista. Havainnot viittaavat siihen, että sudet ovat alkaneet liikkua entistä enemmän laumoina.

Susihavaintojen määrä on kasvanut erityisesti Turun seudulla, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajaseudulla (mm. Kurikassa), sekä Uudenkaarlepyyn seudulla, etenkin Jepualla.

– Susien karkottaminen naapurikuntaan vain siirtää ongelman muualle. Ongelman ratkaisemiseksi täytyy susien määrää vähentää. Muussa tapauksessa käsissämme on ensi syksynä kaksi kertaa suurempi ongelma, kun keväällä syntyvät pennut kasvavat ja alkavat etsiä reviiriä, Östman toteaa.