Varsinais-Suomen aluevaaliehdokas Kalle Tekkala: Työntekijä on hyvinvointinsa ansainnut
27.12.2021 klo 14:00 Hyvinvointi KD Lehti
– Hoitotyössä hoitajien vähyys ja työn kuormittavuus heikentävät työssäjaksamista ja hoitotyön kiinnostavuutta sekä hoidon laatua, Kalle Tekkala kirjoittaa.
KD:n salolainen aluevaaliehdokas Kalle Tekkala perustelee artikkelissaan, miksi työhyvinvointi on nostettava korkeaksi prioriteetiksi tulevan hyvinvointialueen strategiassa.
Henkilöstö on työnantajan tärkein voimavara. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on yli 20 000 työntekijällään alueen suurin työnantaja, joten henkilöstöasiat ovat todella suuressa roolissa uusien aloittavien valtuustojen asialistoilla.
Sosiaali- ja terveysalan koulutetun henkilöstön riittävyys on suurimpia uhkia koko sektorin toimivuudelle jo nyt. Monien kuntien sotehenkilöstön riittävyys onkin jo valmiiksi lähes kriittisellä tasolla, joten uusilla aluevaltuustoilla on kova työ ratkaista tätä haastetta.
Onnistunut henkilöstöpolitiikka on elinehto. Kuntien ja kuntayhtymien nykyiset sotetyöntekijät pitäisi saada pysymään ja jaksamaan työssään ja uusia pitäisi saada koulutettua ja rekrytoitua lisää koko ajan. Asiaan pitäisi tarttua valtakunnan tasolla ja lisätä alan houkuttelevuutta.
Työhyvinvointi on nostettava korkeaksi prioriteetiksi tulevan hyvinvointialueen strategiassa. Henkilöstön pito- ja vetovoimatekijänä työhyvinvointi on tärkeässä roolissa.
Hyvinvoivaan työyhteisöön on helppo tulla ja siitä on vaikea lähteä pois. Voimaannuttava työyhteisö on tärkeimpiä motivaation lähteitä rankassakin työssä ja siinä jaksamisessa. Hyvinvointiin pitää kuitenkin panostaa sekä aikaa että rahaa, ja siinä ovat uudet aluevaltuustot ratkaisevassa roolissa.
Johtamisen merkitys
Selkeä, ryhdikäs, osaava ja tasapuolinen johtaminen lisää työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota. Hyvään johtamiseen eri tasoilla pitääkin panostaa ja antaa johtajille ja esimiehille heidän tarvitsemansa resurssit, koulutusta ja työkaluja sekä tukea, jotta he voivat hoitaa tehtäväänsä onnistuneesti ja työyhteisön parhaaksi. Motivoituneet, työstään innostuneet esimiehet vaikuttavat tunnetusti paljon henkilöstön jaksamiseen ja työpaikan työntekijäkokemukseen.
Laatustandardit pitää saattaa myös kaikkien johtajien ja esimiesten tietoon, jotta pystytään takaamaan tasalaatuiset sotepalvelut eri yksiköissä. Kaikenlaista työpaikkakiusaamista ja syrjintää pitää kitkeä ja ennaltaehkäistä avoimen tiedottamisen ja henkilöstön kouluttamisen kautta. Tukea pitää työntekijöille olla tarjolla tarvittaessa ja matalalla kynnyksellä.
Henkilöstö on otettava mukaan uudistusta toteutettaessa, jotta järjestelmä ja prosessit saadaan hiottua mahdollisimman toimiviksi sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Osallistaminen motivoi myös henkilöstöä, koska asioihin pääsee itse vaikuttamaan.
Työntekijät on pidettävä ajan tasalla valmistelun ja uudistuksen eri vaiheista, jotta työyhteisöt voivat valmistautua tuleviin muutoksiin ja vähentää näin henkilöstön turhaa stressiä. Tiedottaminen onkin yksi ison organisaation haasteista ja siihen pitää kiinnittää paljon huomiota. Epätietoisuus asioista on omiaan lisäämään tyytymättömyyttä sekä saamaan liikkeelle erilaisia negatiivisia huhuja ja spekulaatioita.
Palkkaus vaikuttaa työtyytyväisyyteen
Palkkauksen harmonisointiin uusissa hyvinvointialueissa on tarpeen saada valtakunnallinen ja selkeä linjaus, jotta se ei aiheuttaisi epätasa-arvoa eikä epäoikeudenmukaisuutta alueilla.
Palkkaus ja työsuhdeasiat ovat yksi suurimmista työtyytyväisyyteen vaikuttavista asioista. Palkan pitää vastata työn vaativuutta ja työmäärää sekä olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikille. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisesta pitää luopua ja tarjota pysyvyyttä ja varmuutta työpaikasta.
Osaavasta henkilökunnasta on syytä pitää kiinni ja antaa heille arvostusta erityisesti tässä haasteellisessa tilanteessa. Rehellisen, avoimen ja rakentavan palautteen antaminen on myös tärkeää kaikille työntekijöille. Erityisesti positiivisen palautteen saaminen ja antaminen on molemmille osapuolille voimia antavaa.
Työntekijöiden palkitseminen esimerkiksi uusista innovaatioista tai muista työtä helpottavista ja laatua parantavista toimintamalleista motivoi henkilöstöä mukaan kehittämään työn tehokkuutta ja laatua. Henkilöstön roolia työn kehittämisessä pitää kasvattaa ja antaa erilaisia mahdollisuuksia innovointiin. Työtyytyväisyys lisääntyy, kun pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä. Päätösvallan hajauttaminen alaspäin omaan työhön liittyvissä asioissa ja rohkea vastuuttaminen lisäävät työmotivaatiota.
Henkilöstön työssäjaksaminen on työhyvinvoinnin kulmakiviä. Hoitotyössä hoitajien vähyys ja työn kuormittavuus heikentävät työssäjaksamista ja hoitotyön kiinnostavuutta sekä hoidon laatua. On siis varmistettava henkilöstön riittävyys eri työyksiköissä, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Valtion on turvattava hoitajamitoituksen toteuttamisen rahoitus.
Valtion on turvattava hoitajamitoituksen toteuttamisen rahoitus. Pelkkä mitoitus ei kuitenkaan auta, jos ei ole riittävästi tekijöitä.
Pelkkä mitoitus ei kuitenkaan auta, jos ei ole riittävästi tekijöitä. Hoitajien koulutusmäärien pitää vastata tarpeeseen tulevaisuudessa. Erilaiset muuntokoulutukset ja oppisopimuskoulutus ovat tässä hyvänä tukena. Hoitajien työaika pitää varata nimenomaan hoitotyöhön ja muihin töihin palkattava avustavia työtehtäviä tekeviä henkilöitä.
Kaikki keinot tarvitaan, jotta koulutettua hoitohenkilöstöä olisi tulevaisuudessa riittävästi saatavilla.
Perehdytys on tärkeimpiä asioita
Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan hoitoalallakin joustavia järjestelyjä ja mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Erilaiset osa-aikaratkaisut voisivat houkutella eläköityviä jatkamaan myös pidempään työelämässä ja osaltaan auttamaan henkilöstöpulassa. Hoitajien tuominen ulkomailta Suomeen töihin on jo arkipäivää ja se tulee varmasti vielä lisääntymään tulevaisuudessa. Tässä pitää huomioida riittävä suomen kielen taito sekä tarvittavat koulutusvaatimukset.
Vierasmaalaisten hoitajien ja heidän perheidensä kotoutumiseen tänne on tärkeää panostaa, jotta he pääsevät sujuvasti sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Vieraskielisten hoitajien perehdyttämiseen on tarpeen varata myös riittävästi resursseja hoitoyksiköihin.
Perehdyttäminen on tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Jotta työntekijän olisi helppo aloittaa uudessa työssään, on tärkeätä, että häntä perehdyttäville on varattu riittävästi aikaa tähän. Sama koskee tietysti vanhan työntekijän perehdyttämistä uusiin työtehtäviin työpaikan sisällä. Laadukkaalla, selkeällä ja hyvin valmistellulla perehdytyksellä taataan tasalaatuiset palvelut asiakkaille.
Työntekijöiden työtyytyväisyys ja motivaatio kasvavat onnistuneen perehdytyksen myötä ja sillä on myös vaikutusta työnantajan maineeseen työntekijöiden keskuudessa. Sellaiseen työpaikkaan, jossa uudet työntekijät otetaan ilolla vastaan ja jossa heidät perehdytetään kunnolla, on varmasti tulevaisuudessakin helpompaa saada työntekijöitä. Kunnolliseen perehdyttämiseen keskittyminen ja panostaminen maksaa kyllä itsensä takaisin.
Työterveyspalvelut
Työterveyspalveluiden järjestäminen on avainasemassa työhyvinvoinnista puhuttaessa. Lääkäriin pitää päästä riittävän nopealla aikataululla ja palvelun pitää olla laadukasta. Erityisesti työterveyden tekemä ennalta-ehkäisevä työ on tärkeää, jotta mahdollisiin terveydellisiin haasteisiin pystyttäisiin vaikuttamaan positiivisesti jo etukäteen ja näin pidentämään työuria ja kasvattamaan työssäjaksamista. Erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin ja psykososiaalisiin kuormituksiin pitäisi päästä vaikuttamaan jo ennen, kuin ne pääsevät kasvamaan liian suuriksi ja aiheuttamaan terveydellisiä haittoja.
Peruskorjaus vai rakentaminen?
Sote-kiinteistöjen ja -tilojen pitää olla hoitotyöhön soveltuvat ja turvalliset ja laitteiden ajantasaisia ja toimivia. Työnantajan tehtävä on huolehtia työvälineiden toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Uutta teknologiaa on tarpeen ottaa käyttöön yhä enenevissä määrin työn tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Tämäkin vaatii taloudellisia resursseja, jotka kuitenkin saattavat tuottaa säästöjä tulevaisuudessa.
Monet hoivakiinteistöt alkavat olla jo käyttöikänsä päässä eivätkä vastaa enää nykyajan vaatimuksiin, joten aluevaltuustot joutuvat pohtimaan peruskorjataanko vai rakennetaanko uutta. Henkilöstön hyvinvointi täytyy ottaa huomioon vahvasti näissäkin tilanteissa ja heidän mielipidettään pitää kuulla. Työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita tilojen suunnittelussa ja tarpeiden määrittelyssä.
Erilaiset sisäilmaongelmat ovat olleet viime vuosina erityisen paljon tapetilla ja niihin pitäisi myös pystyä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi huoltamalla ja korjaamalla kiinteistöjä ajoissa ja oikein. Remonteissa ja ilmanvaihdossa säästäminen on hyvin lyhytkatseista ja ajan myötä kalliiksi tulevaa toimintaa.
Kaivattua vaihtelua arkeen
Erilaisten tyhy-päivien ja muiden työyhteisön hyvinvoinnin kohottamiseen tähtäävien toimien roolia ei pidä myöskään väheksyä. Yhdessä tekeminen, hauskan pitäminen ja työyhteisön asioiden ratkaiseminen yhdessä lisäävät yhteenkuuluvuutta ja tuovat kaivattua vaihtelua normaaliin arkeen.
Hyvinvointialueiden on hyvä budjeteissaan jättää liikkumavaraa myös tämänkaltaisille toiminnoille ja ymmärtää niiden arvo työhyvinvoinnin lisäämisessä ja sitä kautta jopa säästöä tuovina toimina. Kilpailu osaajista tullee tulevaisuudessa vain kiihtymään ja erilaisten työsuhde-etujenkin merkitys korostuu nykyisestä. Veto-voimatekijöiden miettimiseen on syytä vielä enemmän aktivoitua myös julkisessa terveydenhuollossa, jotta pärjätään paremmin kilpailussa osaajista.
Työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä aina takaisin hyvinvoivana, motivoituneempana ja terveempänä henkilöstönä. Tämä näkyy parempana palveluiden laatuna sekä lopulta säästyneinä euroina.