– Aluevaltuustojen ja kuntien yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä on erityisen tärkeää, ettei ikääntyviä kuntalaisia unohdeta. Tässä on sarkaa myös meille kunnanvaltuustoissa istuville, Pohjois-Karjalan aluevaaliehdokas Satu Melkko sanoo.

– Tämän olemme todenneet Liperissä jo viime kaudella. Olemmehan olleet vuodesta 2017 alkaen osa maakunnallista sotea, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä, Melkko kertoo KD-Lehdelle.

Ikäihmisten hoivan ja hoidon monipuolistaminen ja  turvaaminen on Melkolle tutuinta aluetta sotessa, sillä hän työskentelee lähiesimiehenä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa.

– Kotona asumista tuetaan ja kehitetään monilla hankkeilla, mutta  ympärivuorokautista hoitoa kehitetään vain henkilöstöä lisäämällä. Hoidon kehittäminen ja muuttaminen vähemmän laitosmaiseksi, silloinkin kun hoidon tarve kasvaa, on tärkeää. Jokainen vanhus ansaitsee tulla kohdelluksi lämmöllä ja sydämellisesti, hän sanoo.

Omaishoitajien tukeminen on välttämätöntä

Omaishoitajien tukeminen heidän vaativassa ja arvokkaassa työssään on hänen mukaansa välttämätöntä.

– Jos tämä uutterien ja uhrautuvien epävirallisten hoitajien joukko menisi lakkoon tai irtisanoutuisi tehtävästään, yhteiskuntamme olisi käsittämättömän suurissa vaikeuksissa inhimillisen hoidon turvaamisessa kaikille sitä tarvitseville.

Siun sotessa eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä on jo toteutettu lähes kaikki muutokset, joita isossa osassa maata aletaan vasta suunnitella. Palveluverkkoa on yksinkertaistettu, hoitoon pääsyn kriteerejä yhtenäistetty, hallintokin on jo purettu vuonna 2017 kuntien omien sotelautakuntien osalta.

Tarkoituksen kirkastaminen kaikilla toiminnan osa-alueilla olisi Melkon mukaan paikallaan. Pohjois-Karjalan vinkkelistä katsottuna nyt rakennetaan hänen mielestään monimutkaisempaa ja monitasoisempaa hallintoa kuin mitä on viimeisten viiden vuoden aikana ollut.

Sotepalveluissa tulisi keskittyä ydintehtäviin ja suoraviivaistaa toimintaa niin, että ihmiset voivat tehdä sitä mihin heidät on koulutettu.

– Lääkärien, hoitajien ja lähiesimiesten työajasta iso osa menee kaikenlaisten kuponkien ja tilastojen täyttämiseen varsinaisen asiakastyön sijaan. Tähän pitäisi löytyä keinot joko digitalisaation tai muun kuin lääketieteen, sosiaali- ja hoitotyön koulutuksen saaneiden henkilöiden työpanoksena, Melkko muistuttaa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen elämän ja kuoleman kysymys on hänen mukaansa ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus lääkäreistä hoitajiin ja sosiaalialan ammattilaisiin.

– Rahoituksen tiukkuus kustannustehokkaasti toimineelle Siun sotelle asettaa haasteita. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus hyvinvointialueella vaatii liikkuvien palvelujen kehittämistä ja monipuolistamista.

Melkko kertoo askartelevansa hoitajapulan kanssa päivittäin yrittäessään turvata oman yksikkönsä hoitajamitoituksen. Hän sanoo, että Siun sotessa otettiin käyttöön 20 prosentin kuukausipalkan korotus ikäihmisten palveluissa hoitajille, jotka tulevat vuonna 2022 organisaation ulkopuolelta töihin muun muassa ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen.

Pelkkä palkka kannustimena ei kuitenkaan ole Melkon mielestä kestävä ratkaisu.

– Käytin tätä porkkanaa houkutellessani erästä hoitajaa töihin. Ei kuulemma riitä tuo korotus.

Koulutuksen lisääminen, hoitajien rekrytointi Suomen ulkopuolelta, kouluttaminen ja kotouttaminen olisivat Melkon mukaan ensiarvoisen tärkeää.

– Emme muuten selviä hoitajapulasta. Pohjois-Karjalassa on kuntia, joissa koko syntyvien ikäluokkien pitäisi kouluttautua sotealalle, eikä sekään riittäisi täyttämään eläköityvien hoitajien paikkoja. Eikä se ole realistista, koska tarvitaan myös opettajia, muurareita, sähkömiehiä ja insinöörejä.

Aluevaalit ovat lajissaan ensimmäiset ja siten varsin monelle ihmiselle kaukainen ja tuntematon asia. Näissä vaaleissa vaikutetaan kuitenkin lähes kaikille ihmisille tarpeellisiin palveluihin. Sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille haastaa kuntaorganisaatiota uudella tavalla.

Kunnalla säilyy velvollisuus tarjota hyvinvoinnin edistämisen palveluita soteuudistuksen jälkeen.

Osaajat kuitenkin siirtyvät sotealueille. Melkon mukaan on olemassa vaara, että kunnat näkevät jatkossa tehtävänään ainoastaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja teknisen toimen tehtävät, samalla kun ajatus kuntalaisista urautuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin.

– Suurimmassa osassa Suomea seniorikuntalaiset ovat jatkossakin merkittävä osa kunnan väestöä, hän muistuttaa.

Satu Melkko, Pohjois-Karjalan KD-aluevaaliehdokas Liperistä numerolla 178

– 58-vuotias palveluesimies ja terveydenhoitaja

– perheeseen kuuluu kaksi tytärtä

– Liperin kunnanvaltuutettu, sote-uudistuksen poliittisen ohjausryhmän jäsen Pohjois-Karjalassa

– harrastaa seurakunnan lähetystyön tukemista, ulkoilua, käsitöitä ja tukiperhetoimintaa