– Palveluihin pääsyn ja hoidon oikea-aikaisuus on merkittävä kustannuksia säästävä tekijä. Itse asiassa kaikki jonojen ylläpito on hukkatyötä ja tuo turhia lisäkustannuksia, sanoo KD:n aluevaaliehdokas, terveyskeskuslääkäri Ari Mönttinen.

– Länsi-Uudellamaalla ongelmana on hoidon saatavuus. Taustalla on pidempi kehitys, jossa ei ole huomioitu alueen lisääntyneen väestömäärän mukanaan tuomia kasvavia palvelutarpeita, ei terveydenhuollon eikä sosiaalitoimen palveluissa, sanoo Ari Mönttinen.

Mönttinen on työskennellyt pari vuosikymmentä terveyskeskuslääkärinä läntisellä Uudellamaalla, lähinnä Lohjalla ja Vihdissä sekä myös Espoon sairaalassa ja Lohjan sairaalan psykiatrian yksikössä.

Resussit ovat kasvaneet merkittävästi erikoissairaanhoidossa, mutta eivät perusterveydenhuollossa. Kehitys on johtanut paitsi jonoihin niin myös henkilökunnan vaihtuvuuteen ja tehnyt työskentelyolosuhteista entistä vaikeampia ja raskaampia. Tämä taas on vähentänyt julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen vetovoimaa.

– Usealta alueen kunnalta on selkeästi puuttunut kaukonäköinen sosiaali- ja terveyspoliittinen strategia, jossa resurssit olisi mitoitettu kasvaneen väestön tarpeisiin nähden.

Pyrkiminen hoidon jatkuvuuteen samalla lääkärillä vähentää tutkimusten mukaan päivystyskäyntejä ensiavussa, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.

Myös potilas-lääkäri-suhteen jatkuvuus on tärkeä asia.

– Pyrkiminen hoidon jatkuvuuteen samalla lääkärillä vähentää tutkimusten mukaan päivystyskäyntejä ensiavussa, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta, Mönttinen kertoo.

Moni suhtautuu uusiin hyvinvointialueisiin epäilevästi. Ari Mönttinen sanoo, että uudistus on paitsi välttämättömyys niin myös positiivinen mahdollisuus.

– Uuden ison organisaation pystyttäminen on iso haaste, joka vaatii pitkäjänteistä työskentelyä. Onneksi edelleen meillä on julkisissa terveyspalveluissa kokenutta ja sitoutunutta työntekijäkaartia, joka muodostaa sellaisen osaamisen rungon, jonka ympärille uusien toimijoiden hyvät ideat voidaan rakentaa. Sosiaalipuolella henkilöstötilanne on ollut pitkään hankalampi.

Onko huoli palvelujen keskittymisestä hyvinvointialueiden keskuskaupunkeihin aiheellinen?

– En usko, että peruspalvelut keskittyvät, koska se ei yksinkertaisesti toimi, että palvelut ovat vain alueen toisella laidalla. Kuitenkin meidän maakunnan edustajien on tärkeää tuoda esiin oma osaamisemme niin työntekijöinä kuin luottamushenkilöinäkin hyvinvointialueen toiminnan rakentamiseksi.

Nurkkapatrioottinen osaoptimointi ei ole mahdollista.

– Tämä uudistus toteutetaan nimenomaa kuntien välisten raja-aitojen purkamiseksi ja madaltamiseksi. Olisi todella surkeaa, jos tiukasta kotikuntanäkökulmasta lähdettäisiin rakentamaan uutta organisaatiota. Kuntakohtainen nurkkapatrioottinen osaoptimointi ei ole hyvinvointialueella mahdollista.

Mönttinen korostaa, että leveämpien sotehartioiden tehtävä on huolehtia siitä, että alueen palvelut ovat tasalaatuisia ja jokaisen saatavilla. Palvelut eivät ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan niiden tuloksellisuus.

– Länsi-Uudellamaalla 470 000 asukkaan palveluiden tarpeista ja käytön tuloksista saadaan it-järjestelmien kautta runsaasti käyttökelpoista tietoa, jonka avulla voidaan tietojärjestelmäpohjaisesti nopeasti ohjata resursseja sinne, missä eurosta saada paras terveyshyöty.

Hänen mukaansa ennaltaehkäisevien ja terveystaloudellisten toimenpiteiden hyötyjä ei ole kattavasti otettu käyttöön.

– Toivoisin, että sairastamisen aiheuttamat henkilökohtaiset kulut oleellisesti vähenisivät. Tällä hetkellä ne ovat Suomessa korkeimpia EU:ssa – jopa niin, että monella ne muodostuvat välttämättömän hoidon esteeksi, jos potilaalla ei esimerkiksi ole varaa ostaa hänelle määrättyjä lääkkeitä tai hoitoja. Sen jälkeen yhteiskunta joutuu sairauksia kalliisti sairaalan päivystyksessä.

Toimivissa yksiköissä on useampia työntekijöitä, jotka voivat jakaa osaamistaan toisilleen.

Mönttinen muistuttaa, ettei lähipalvelu saa olla itsetarkoitus laadun kustannuksella.

– Ei pienuus eikä suuruus ole laadun tae. Toimivissa yksiköissä on useampia työntekijöitä, jotka voivat jakaa osaamistaan toisilleen. Jonkinlainen tae on yksikön riittävät resurssit, eli minimissään kolmesta viiteen lääkäriä ja riittävä määrä hoitajia. Silloin kaikkina päivinä edes kaksi lääkäriä voisi olla paikalla, kun usein joku on muualla esimerkiksi neuvolassa, koulutarkastuksissa tai palvelutalossa.

Mönttinen tietää kokemuksesta, että terveysaseman miehityksellä on paljon merkitystä siihen, miten nuoria lääkäreitä kyetään ohjaamaan ja tukemaan. Se vaikuttaa myös siihen, miten nuoret lääkärit jatkossa ovat halukkaita hakeutumaan työhön terveysasemille.

– Pitkät hoitosuhteet ja hyvä paikallistuntemus lisäävät toiminnan laatua. Jos sivummalle ei saada palveluja kiinteistä yksiköistä, niin esimerkiksi liikkuvat palvelut voidaan toteuttaa kiinteän työryhmän toimintana.

Etävastaanotoilla voidaan tuottaa osa potilastapaamisista, mutta niihin ei pidä liiaksi turvautua.

– Lääkäri näkee potilaasta paljon enemmän tavattaessa kuin vain puhelimen tai videon välityksellä. Kontrolleja voi hoitaa puhelimitse potilaan kanssa, jonka lääkäri tuntee ennestään.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut kustannusten säästäminen.

Mutta onko realistista uskoa kustannussäästöihin?

– Realistinen tavoite on, että kustannusten nousua voidaan hillitä. Nyt hyvinvointialueet aloittavat toimintansa alibudjetoituina todellisiin tarpeisiin nähden.

Ari Mönttistä on houkuteltu ehdokkaaksi jo vuosia. Vihdoin viime kesänä hän oli ensi kertaa ehdolla kuntavaaleissa, tuli valituksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja Lohjan sote-lautakunnan varapuheenjohtajaksi. Nyt hän lähti innokkaasti ehdolle aluevaaleihin.

– Vaikka aluevaltuustojen työskentelyyn saattaa sisältyä myös paljon politikointia, niin silti haluan uskoa, että myös siellä asiaosaaminen herättää kunnioitusta ja luottamusta. Meidän täytyy maakunnista saada parhaat osaajat remmiin ja heidän saavuttamallaan luottamuspääomalla pystyä miehittämään tärkeitä asemia.

Minulle on tärkeää, että edustamani porukka pitää kiinni arvoistaan.

Millaista politiikkaa haluat olla edistämässä?

– Olen pohtinut ja seurannut monen puolueen toimintaa vuosien varrella. Usein olen joutunut pettymään, kun isoissakin asioissa takinkääntö tuntuu olevan yksi tavallinen toimintatapa muiden joukossa. Erityisen vastenmielisenä pidän sitä, että samaa asiaa ollaan oppositiossa haukkumassa, vaikka sitä juuri oltiin hallituksessa ajamassa.

– Minulle on tärkeää, että edustamani porukka pitää kiinni arvoistaan, vaikka se ei olisi kaikkien äänestäjien mieleen. Tärkeintä on olla rehellinen itselleen, sillä valheellisuus tulee aina esiin.

Miksi olet kristillisdemokraattien riveissä?

– Haluan olla mukana päättäjäporukassa, joka aamuisin ristii kätensä, myöntää puutteet omassa ymmärryksessään ja osaamisessaan ja on valmis pyytämään lisää viisautta ottaessaan päätöksillään vastuuta kansalaisten elämästä.

Kuuntele Ari Mönttisen haastattelu Radio Dein kanavalla KD-Kompassissa lauantaina 15. tammikuuta kello 12.50 tai myöhemmin tallenteena soundcloud.com/kristillisdemokraatit -sivulta.