Tamperelainen toisen kauden kansanedustaja Sari Tanus on antanut eduskuntatauon aikana viestein ja puhelimitse neuvoja koronaan altistuneille ja sairastuneille ja jakanut tietoa rokotuksiin ja testaamiseen liittyen.

Legendaariseen Tampereen Hakametsän jäähalliin saatiin Tanuksen toiveiden mukaisesti ulkoäänestyspaikka.

Tanus kertoo KD-Lehdelle pohtineensa ehdolle lähtemistä pitkään, niin ajankäytön kuin tulevan kritiikin kannaltakin.

Erityisesti kansanedustajia ja puoluejohtajia on kritisoitu siitä, että he pyrkivät vaikuttamaan vaativan eduskuntatyön lisäksi kaikilla muillakin politiikan tasoilla kunnissa ja maakunnissa.

Tanustakin ehdittiin pyytää mukaan useampaan otteeseen, ennenkuin hän varmistui ehdokkuudestaan.

Sote-asioiden keskittäminen hyvinvointialueille sai lääkäri-kansanedustajan liikkeelle. Lisäksi asioiden poistuminen kaupunginvaltuuston listoilta johtanee siihen, että työmäärän pitäisi siellä vastaavasti vähentyä.

– Lisäksi eduskunnan työviikosta on yksi kokonainen päivä jätetty vapaaksi alueilla tehtävää työtä varten.Tätä on harvemmissa muissa työpaikoissa.

– Silti vaikuttaminen vaatii suunnittelua, priorisointia ja laajaa tiimityötä. Tämä on joukkuelaji, Tanus muistuttaa.

Jatkossa hän pitää tärkeänä, että kunta- ja aluevaalit ovat samaan aikaan, jotta voi valita ja päättää mihin asioihin ja millä tasolla pyrkii vaikuttamaan.

Tanus on pitkän linjan terveydenhuollon ammattilainen: Hän on toiminut lääkärinä ja erikoislääkärinä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla.

Ennaltaehkäisy, matalan kynnyksen palvelut, varhainen tukeminen pitäisi olla laajalti mukana

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pitäisi olla sote-uudistuksen kärkenä ja läpileikkaavana toimintana. Perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon tarvitaan hänen mukaansa parannusta niin, että avun ja tuen piiriin eli tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen päästään nopeasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti.

Ikäihmisten ja toisaalta myös lasten ja nuorten, lapsiperheiden ja mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien tarpeet on huomioitava ja niihin vastattava nykyistä paremmin.

– Tässä on tärkeätä säilyttää riittävät lähipalvelut ja lähikontaktit, mutta samanaikaisesti hyödyntää myös teknologiaa ja etävastaanottoja niitä haluaville, Tanus sanoo.

Terveydenhuollon henkilökunnasta on pidettävä parempaa huolta. Hyvät hoitokäytännöt on otettava käyttöön ja muistettava panostaa myös tutkimukseen. Pelastustoimi vaatii monenlaisia resursseja.

– On paljon käytännön asioita, mitkä vaativat parantamista niin omalla kuin muillakin hyvinvointialueilla. On tärkeää huolehtia, että myös pienempien, reuna-alueiden ääni tulee kunnolla kuuluviin.

– Niin eurojen kuin erityisesti henkilökunnan riittävyys ja hyvinvointi on iso haaste, mihin olisi pitänyt panostaa paljon voimakkaammin jo aikoja sitten.

Korona-aikana pahentuneeseen hoitajatilanteeseen vaaditaan Tanuksen mukaan alalle sekä pito- että vetovoimaa: Paremmat työolosuhteet, henkilökunnan kuuleminen, vaikutusmahdollisuudet, joustavuus työn ja perheen yhteensovittamista ajatellen, koulutuspaikkojen lisääminen, jatko-ja täydennyskoulutus ja etenemismahdollisuudet.

– Työn vaativuutta ja kuormittavuutta vastaava, nykyistä parempi palkka ja alan arvostuksen lisääminen vaikuttavat hoitajatilanteeseen ja henkilökunnan hyvinvointiin ja näissä kaikissa on reilusti  konkreettista parannettavaa.

– Lisäksi helpottaisin eläköityneiden, ammattitaitoisten hoitajien osa-aika- tai pätkätöiden tekemistä keventämällä eläkkeellä tehtävän työn verotusta nykyisestä, Tanus kertoo aloitteestaan.

Opiskelijoille on hänen mukaansa myös mahdollistettava aiempaa suurempi työn tekeminen ilman, että se vaikuttaa opintotukiin. Ulkomailta rekrytointia on myös tehostettava, mutta niin, että huolehditaan samalla hyvästä ja pitkään jatkuvasta kielikoulutuksesta.

– Julkisuuteen olisi tuotava voimakkaasti alan hyviä, positiivisia, mielenkiintoisia puolia, myös uutta huikeaa teknologiaa hyödyntäviä ja ihmisten vaikeitakin sairauksia hoitavia ja elämäntilanteita helpottavia tehtäviä, joissa hoitajat saavat ainutkertaisesti olla osallisina ja mahdollistajina, hän muistuttaa.

Kristillisdemokraattien aluevaaliohjelmaa Tanus pitää kauttaaltaan varsin hyvänä. Hän on ollut sitä itse eduskuntaryhmässä työstämässä.

– Ikäihmisten palvelut, omaishoitajien parempi asema, räätälöidyt vammaispalvelut, lastensuojelu, työntekijöiden hyvinvointi, mielenterveyspalvelut ja yleensä kriisinkestävyyteen panostaminen ja myös nykyistä paljon parempi huoltovarmuus ovat tärkeimmät asiat, hän listaa.

Toisaalta hyvinvointialueiden rakenteita ja siitä päättävää aluevaltuustoa ollaan vasta valitsemassa ja laittamassa pystyyn. Varsinainen käytännön palvelujen toteutus ja kaikki tarvittavat korjaussarjat ja niiden toimeenpano edellyttää vaativaa työtä niin hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin tulevilla kausilla.

Kampanjointiaikaa on Pirkanmaallakin värittänyt koronatilanteen ja rajoitusten tiivis seuraaminen.

– Samalla olen toiminut etälääkärinä antaen viestein ja puhelimitse ohjeita ja suosituksia koronaan sairastuneille ja altistuneille sekä rokotuksiin ja testaamiseen liittyviin kysymyksiin vastaten. Toisten tsemppaaminen on varmasti ollut se keskeisin toimeni olipa kyse sitten aluevaaleihin tai koronaan liittyvistä toimista, Tanus kertoo.

Kansalaistapaamiset ja keskustelut ovat sen sijaan jääneet vähäisiksi. Tanuskin on kampanjassaan hyödyntänyt enimmäkseen somekanavia.

– Ja onneksi vanha, ”Sydämen asialla”– vaaliauto on vielä palvellut ja sitä olen ulkoiluttanut vastaantulevia tervehtien, hän kertoo.