Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pelkää, että aluevaltuustojen alkuvaiheesta voi tulla kaoottinen, kun vaikeita päätöksiä rahasta olisi tehtävä.

Hyvinvointialueiden valtuustot joutuvat aloittamaan toimintansa taloudellisesti reippaasti takamatkalta.

– Uusien päättäjien kannalta sekava tilanne juontaa juurensa koronapandemian ja kestävyysvajeen lisäksi siitä, että hallitus päästi soten eteenpäin keskeneräisellä rahoitusmallilla ja ilman riittävää rahoitusta, Essayah sanoo.

Hän pitää hyvin mahdollisena, että hyvinvointialueiden aloittamista joudutaan paikoin lykkäämään sekavan taloustilanteen vuoksi.

Mielenterveystyön ja hammashoidon hoitovelka tulee maksettavaksi korkojen kera, mutta tätä ei ole ollenkaan rahoituslaskelmissa huomioitu.

Essayah´n mukaan onkin erittäin tärkeää, että valtuustoihin valitaan ihmisiä, joilla on ymmärrystä sote-sektorin kokonaiskuvasta ja julkisen talouden tilasta.

– Vaikeita ja epämieluisia päätöksiä tulee valtuutetuille väistämättä eteen. Palkkaharmonisaatio, ICT-järjestelmät, kiinteistöjärjestelyt ja uusi hallinnon taso tarkoittavat väistämättä lisäkustannuksia.

Tämän päälle tulee terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yleinen rahoitusvaje, jota koronapandemia on pahentanut merkittävästi. Esimerkiksi mielenterveystyön ja hammashoidon hoitovelka tulee maksettavaksi korkojen kera, mutta tätä ei ole ollenkaan rahoituslaskelmissa huomioitu.

– Kaikkiaan puhutaan useamman miljardin euron vajeesta, Essayah muistuttaa.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielin on jo ilmoittanut, että sille ICT-ratkaisujen toteuttamiseen valtionavustuksissa varattu summa ei tule riittämään, jotta palvelutuotanto voitaisiin ottaa vastaan 1.1.2023.

Essayah arvioi tämän olevan esimakua siitä kissanhännänvedosta, jota nähdään jatkossa hyvinvointialueiden ja valtiovallan välillä, kun uudistukseen varattu summa on alimitoitettu.

– Kaiken lisäksi tänä kevään työmarkkinaneuvotteluista on odotettavissa vaikeita. Muut palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, etteivät lämpene sille, että hoitoalan palkankorotukset olisivat muita korkeammat, Essayah muistuttaa.

KD eduskuntaryhmä esitti syksyllä vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä merkittävää 500 miljoonan lisäystä hoitajapulan ja hoitojonojen purkamiseksi.