Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että Venäjä on sotatoimillaan uhka paitsi Ukrainalle, myös koko Euroopan turvallisuudelle.

Essayah muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että neljä Venäjän rajamaata, (sekä EU- että Nato-maat) Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat ilmoittaneet, että ne ottavat käyttöön Naton niin kutsutun neljännen artiklan.

Tämä tarkoittaa sitä, että maat haluavat neuvotteluja siltä pohjalta, että kokevat, että niiden  alueellinen koskemattomuus, itsenäisyys ja turvallisuus on uhattuna.

– Haluaisin kysyä hallitukselta: Kun neljä maata kokevat olevansa uhattuna, katsotteko, että sillä on suoranaista vaikutusta EU:n solidaarisuuslausekkeen myötä siihen, millä tavalla tämä asia EU:ssa otetaan esille.

Kyseessä olevat maat ovat eurooppalaisia maita, jotka kokevat, että niiden olemassaolo on uhattuna.

Essayah painotti, että kyseessä olevat maat ovat eurooppalaisia maita, jotka kokevat, että niiden olemassaolo on uhattuna.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan samat maat olivat jo Valko-Venäjän järjestämän pakolaiskriisin uhreja. Valtavat määrät pakolaisia suunnattiin kohti Puolan, Latvian ja Liettuan rajoja.

– Siinä tilanteessa apua pyydettiin muun muassa Euroopan unionilta Frontexin kautta niin, että unioni vaikuttaisi muun muassa Turkkiin ja Irakiin, jotta pakolaisia kuljettaneita lentoja ei järjestettäisi. Ja niin tehtiin, Haavisto muistutti.

Eurooppa seisoi hyvin yhtenäisesti Puolan tukena, vaikka Puolan kanssa oli paljon muita ongelmia, kuten oikeusvaltiokysymyksiä, Haavisto kertasi.

– Uskon, että tämä henki on yhä olemassa ja haluamme tukea näitä maita myös EU:n tasolla.

– Näille maille tietysti ensisijainen turvallisuusorganisaatio on Nato, joiden jäsenmaita ne ovat, Haavisto muistutti.