Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo KD:n askelmerkeistä, että Nato-jäsenyyskeskustelua tullaan käymään tulevissa puoluehallituksen ja – valtuuston kokouksissa. Tarvittaessa voidaan järjestää ylimääräinen puoluekokous.

Ukrainan sota on nostanut Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden ajankohtaiseksi kysymykseksi. Kaikki puolueet miettivät nyt turvallisuuspoliittisia linjauksiaan muuttuneessa tilanteessa.

KD:n kanta on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan avoin Nato-jäsenyydelle.

– Kristillisdemokraatit ovat tehneet viime elokuun puoluekokouksessa linjauksen, joka seuraa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Sen mukaan olemme liittymiseen valmiita, mikäli Suomi katsoo Nato-jäsenyyden turvallisuuspoliittisesti perustelluksi ja sille on kansan enemmistön tuki. Lisäksi aiemmin KD:ssa on linjattu, että mahdollinen Nato-jäsenyys edellyttää kansanäänestystä, hän kertoo KD-Lehdelle.

Jo olemassa oleva, elokuun 2021 puoluekokouksessa muodostettu kanta mahdollistaa Nato-jäsenyyden, jos sillä on kansalaisten enemmistön tuki ja mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne sellaiseksi arvioidaan, Essayah sanoo.

– Kansalaisilla on tunne, että asia on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti.

Pian päivänvalon näkee myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jatko-osa, jossa Nato-jäsenyyttä on määrä arvioida hyötyjen ja haittojen osalta.

Se antaa Essayahin mukaan hyvän pohjan puolueessa käytäville keskusteluille.

Selonteko on tulossa eduskunnan käsittelyyn jo parin viikon sisällä.

Kaikki puolueet käsittelevät asiaa kevään aikana. Kristillisdemokraattien askelmerkit ovat Essayahin mukaan selkeitä.

Mahdollista Nato-jäsenyyttä ja turvallisuuspoliittista tilannekuvaa on arvioitava puoluehallituksessa. Keväällä järjestetään myös puoluevaltuusto, jossa puoluekentän ääntä saadaan kuulolle. Lisäksi on tarkoitus järjestää seminaareja ja/tai webinaareja sekä  kansalaistapaamisia.

Essayhin mukaan on mahdollista, että puolueessa päädytään tarvittaessa ylimääräisen puoluekokouksen järjestämiseen Nato-jäsenyyden tiimoilta.

Ylimääräinen puoluekokous voidaan järjestää, jos puoluehallitus näkee sen välttämättömäksi asian kannalta.

Essayah muistuttaa, että puolueen voimassa oleva Nato-kanta mahdollistaa jo päätöksen tekemisen ilman puoluekokouksen sinettiä, mutta puoluehallitus voi harkita puoluekokouksen järjestämistä sillä perusteella, minkälaisilla ulostuloilla ja riskianalyysillä asiaa eduskunnassa arvioidaan.

Suomen kannan muodostuksessa oleellista on, millaisen arvion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtava tasavallan presidentti ja hallitus asiasta antavat.

– Eduskunnan käsittelemä selonteko ei ole kyllä tai ei-vastaus, vaan arvio hyödyistä ja haitoista, Essayah sanoo.

Eduskunta ottaa asiaan lopullisesti kantaa tasavallan presidentin ja hallituksen muodostaman niin sanotun TP-UTVAn eli ulko-ja turvallisuuspoliittisen ministeriryhmän esityksen pohjalta.

– Jos päädytään äänestyksiin, niin on muistettava, että KD:n eduskuntaryhmässä kansanedustajilla on tässäkin asiassa omantunnonvapaus eli meillä ei ole ryhmäkuria, Essayah kertoo.

Hänen mukaansa ei ole vielä selvää, tarvitaanko Nato-jäsenyyden tueksi 2/3 enemmistö kansanedustajista vai riittääkö yksinkertainen enemmistö, joka yleensä on kansainvälisissä sopimuksissa. Viime kädessä perustuslakivaliokunta voi päättää, millaisella enemmistöllä asia on ratkaistava.

Nyt on kuitenkin keskustelun aika; Essayah toivoo, että se käydään faktapohjalta argumentoiden, ei kiihkoillen, vaan pikemmin yhtenäisyyttä rakentaen.

Samalla, kun ilma on nyt sakeanaan puolustukseen ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä, on Ukrainan sota vahvistanut Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa. Tuoreimmassa, Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa.

Suomalaisten asenteissa on tapahtunut valtava muutos lyhyessä ajassa.

Essayahin mielestä muutos kielii turvallisuuspoliittisesta huolesta: Vaikka Suomi on varautunut hyvin, ollaan silti huolissaan, että riittääkö tämä kuitenkaan tilanteessa, jossa Venäjä on aloittanut rajanaapurissaan hyökkäyssodan.

– Kansalaisilla on tunne, että asia on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti. Tarvetta neuvoa-antavalle kansanäänestykselle koetaan nyt vähemmän kuin aiemmin, Essayah summaa.