Suomen talous kasvaa 2,1 prosenttia tänä vuonna, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Kasvulukua on laskettu yhdellä prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Lasku on lähes kokonaan seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Suomen ensi vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa yhtä prosenttia. Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Riskejä ovat myös maailmankaupan logistiikan jatkuvat pullonkaulat, raaka-ainehintojen voimakas nousu ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset. Nettovienti vaikuttaa tänä vuonna Suomen kasvuun negatiivisesti.

Sota ja pakotteet leikkaavat talouskasvua ainakin kolmen mekanismin kautta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

– Ensinnäkin hyökkäys lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi lykätä investointeja ja työllistämispäätöksiä. Hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn hintaan. Merkittävin vaikutus tulee kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden kautta. Sitä voisikin luonnehtia jo hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppasokiksi, Lehmus pohtii.

Kehittyneistä maista kasvu on tänä vuonna kohtalaista Yhdysvalloissa (3,7%) ja Britanniassa (4%), kun kumpikin maa kärsii varsin vähän Venäjän aiheuttamasta sodasta ja talouspakotteista. Kiinan talous kasvaa 4,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kiinan taloudella on omat ongelmansa, ja haasteita riittää vielä koronapandemiasta ulostulossakin.

Euroalue kärsii pakotteista ja Venäjän kaupan vähenemisestä monia muita enemmän, erityisesti ne maat, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Silti, euromaiden talous kasvaa 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 2 prosenttia ensi vuonna. Venäjän toimien takia useat Euroopan maat ovat myös kasvattamassa puolustusbudjettejaan.

Next Generation EU-elpymisväline, josta jaetaan unionin jäsenmaille 390 miljardia euroa suoraa tukea ja 360 miljardia euroa lainapohjaista tukea, nopeuttaa jäsenmaiden vihreää siirtymää ja siten tukee myös kriisin energiahaasteissa. Tosin raha kohdentuu ennen kaikkea EU:n eteläisiin jäsenmaihin.

Etlan Markku Lehmus huomauttaa, että arvioihin liittyy nyt suurta epävarmuutta, koska sodan jatkoa ja sen välillisiä seurauksia voidaan yrittää ennustaa vain suuntaa antavasti.

Rahapolitiikka kiristyy kuluvan vuoden aikana. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa tänä vuonna viidesti ja ensi vuonna neljä kertaa. Myös EKP on nopeuttanut koronnostoaikatauluaan.

Suomen talous kasvaa kriisistä huolimatta, Etla uskoo

Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 3,1 prosenttia ja vienti 4,7 prosenttia. Samanaikaisesti tuonti kasvoi 5,3 prosenttia, joten nettovienti vaikutti negatiivisesti talouskasvuun. Investoinnit lisääntyivät 1,2 prosenttia.

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Nettoviennin vaikutus kasvuun on negatiivinen tänä vuonna, mutta yksityinen kulutus nostaa kasvua tänä ja ensi vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustetaan yhtä prosenttia.

– Alensimme kasvulukua yhdellä prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Se on suoraan seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta, vaikka pieneltä osin myös odotuksia nopeammin kiihtyneestä inflaatiosta, toteaa Lehmus toteaa.

Vienti kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna noin 5,5 prosenttia ja ensi vuonna yhä 5 prosenttia. Investoinnit lisääntyvät reilut 3,5 prosenttia tänä vuonna ja liki 3 prosenttia vuonna 2023. Yksityinen kulutus kohenee pari prosenttia tänä vuonna, kun palveluiden kulutus elpyy. Vuonna 2024 Suomen bkt:n odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia, mikä on lähellä Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

Palveluvienti vauhdittuu, tavaravienti kasvaa hitaammin

Etla ennustaa viennin määrän kasvavan tänä vuonna 5,6 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa vain 1,3 prosenttia, sillä Venäjä-pakotteet ja metsäyhtiö UPM:n lakko leikkaavat kasvua. Metsäteollisuuden vienti heikkeneekin viime vuodesta. Erityisesti kone- ja laitevienti sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus kärsivät Venäjä-pakotteista. Myös elintarvikevienti vähenee selvästi Venäjän sotatoimien takia. Palveluviennin Etla ennustaa kasvavan yli 16 prosenttia, kun turismi Euroopasta elpyy heikosta vertailuvuodesta.

Ensi vuonna viennin määrä kasvaa viitisen prosenttia. Vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä Venäjä-pakotteista huolimatta. Palveluiden viennin odotetaan kasvavan noin 8 prosenttia ensi vuonna ja koko viennin 4 prosenttia vuonna 2024. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa hieman viennin elpymistä ennustejaksolla.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna 3,6 prosenttia. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan vajaat 2 prosenttia. Vuonna 2023 investointien kasvu hidastuu hieman. Teollisuuden isot investointihankkeet näkyvät erityisesti kone- ja laiteinvestointeina ja investointiaste nousee ennustejaksolla.

Inflaatio kiihtyy selvästi

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttävät liikenteen ja asumisen hintojen kohoaminen, missä energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä roolissa. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on nousupainetta.

Hyvä työmarkkinatilanne pehmittää Venäjä-pakotteiden sekä muiden sotaan liittyvien tekijöiden tuomaa sokkia. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 32 000 henkilöllä. Työvoiman kasvu yllätti viime vuonna positiivisesti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu ja työttömyysaste laskee 6,8 prosenttiin. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi.

Venäjän tilanne voi yllättää negatiivisesti. Isoja huolia syntyy myös siitä, että istuva hallitus ei halua enää tehdä uusia, työllisyysastetta olennaisesti nostavia politiikkatoimia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Turvallisuustilanteen heikkeneminen korostaa entisestään hyvän taloudenpidon merkitystä, uudistukset ja työllisyystoimet olisivat nyt olennaisen tärkeitä. Nykylinja ei turvaa Suomen tulevaisuutta ikääntymiseltä eikä sodan uhkalta, Kangasharju toteaa.