Eduskunnan raamatturyhmän puheenjohtaja, kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen isännöi Suomen kansallinen rukousaamiaisyhdistyksen puheenjohtajana maaliskuun 10. päivänä Helsingissä pidettyä vuosittaista kansallista rukousaamiaista.

Seurakunnissa ympäri maailmaa on viime viikot rukoiltu Venäjän hyökkäyssodasta kärsivien ukrainalaisten ja rauhan puolesta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on eduskunnan raamatturyhmän puheenjohtaja ja yhteiskunnallisten tehtäviensä ohella mukana eri esirukousverkostoissa.

Hän kertoo viikon KD-Kompassi-ohjelmassa siitä, mitä hän ajattelee esirukouksen merkityksestä.

Maaliskuun 10. päivänä Helsingissä pidettiin vuosittainen Kansallinen rukousaamiainen. Laukkanen on tapahtumaa valmistelevan Suomen kansallinen rukousaamiaisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo, että kyse on kutsuvierastapahtumasta, johon kutsutaan yhteiskunnallisia vaikuttajia laajasti eri sektoreilta. Mukana on myös ulkomaisia vieraita.

– Ohjelma on selkeä ja monipuolinen, yksi tiivis aamupäivä, Laukkanen kertoo.

Tänä vuonna teemana oli Luottamus tulevaisuuteen – Kansakunnan uudistuminen. Tapahtuman ohjelma oli laadittu jo pääosin jo ennen Ukrainan sodan syttymistä, mutta kriisi näkyi ja tuntui silti ohjelmassa.

Tilaisuuden alkuun pidettiin hiljainen hetki Ukrainan sodassa menehtyneiden vuoksi. Paikalla oli Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova ja ukrainalaisen adventtikirkon pastori, joka rukoili tilaisuudessa ukrainan kielellä maansa puolesta.

– Erittäin koskettava tilanne, Laukkanen kertoo.

Laukkanen luotsaa myös eduskunnan vanhinta ryhmää, eli raamatturyhmää. Hän muistuttaa, että Suomessa on vahva luterilaisuudesta juontava tapa rukoilla päättäjien ja yhteiskunnallisten asioiden puolesta sunnuntaisin kirkossa.

– Meillä on myös vahva rukouksen historia erilaisten kriisien aikana. Suomalaiset ovat tottuneet rukoilemaan ja lähestymään Jumalaa erityisesti kriisien ja hädän keskellä.

– Itse uskovana ajattelen, että Jumalalla on valta vaikuttaa asioihin ja siihen rukouksemme kohdistuu: Että Jumala vaikuttaisi päättäjien tahtoon ja tekemiseen.

– Kaikissa seurakuntaliikkeissä on kutsuttu ihmisiä aivan erityisellä tavalla rukoustehtävään, jotta rauha maailmaan voisi palautua.

Ukrainan kriisin keskellä keskeinen rukous on ollut se, että sota päättyisi ja päättäjät ymmärtäisivät, että sodalla ei saavuteta mitään.

Esimerkiksi Rukousaamiaisella luettiin Kyösti Kallion rukous, joka on Antero Laukkasen mukaan kuin tehty tätäkin historian hetkeä varten. Rukouksen luki tilaisuudessa Kyösti Kallion vaimon Kaisa Kallion jälkeläinen.

– Kaikissa seurakuntaliikkeissä on kutsuttu ihmisiä aivan erityisellä tavalla rukoustehtävään, jotta rauha maailmaan voisi palautua.

Entä miten käytännön yhteiskunnallinen työ ja toisaalta hengellinen työ ja etenkin rukoustyö liittyvät toisiinsa?

– Itselleni on hyvin luontevaa pyytää heti aamulla viisautta työhön, hyvää yhteistyötä muiden päättäjien kanssa. Minulle tämä on ollut elämäntapa jo 50 vuotta.

Vaikka Laukkanen on itse pastori ja rukouksen mies, hän ei näe mitään kynnystä aloittelevalle rukoilijalle.

– Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Hän on yhden rukouksen päässä. Rukous ei ole tekniikkalaji vaan sydämen laji. Ei tarvitse ajatella, että kukaan ei kuuntele tai että olisi joku mittari sille, minkälainen rukous on hyväksyttävä. Rukoukset varmasti kuullaan, Laukkanen rohkaisee kaikkia kuuntelijoita rukoilemaan.

Kuuntele Laukkasen koko KD-Kompassi-haastattelu Radio Deillä lauantaina 19.3. klo 12.50 alkaen.