Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman aikoo jatkaa työtä, jotta kansainvälinen antisemitismin vastainen järjestö IHRA hyväksyy Suomen sitoutumisen antisemitismin viralliseen määritelmään ja työhön antisemitismia vastaan.
– Asian kuntoon saaminen on tärkeää Suomen maineelle, sanoo Jerusalemista tavoitettu Östman KD-Lehdelle.

Puheenjohtajien konferenssi kokosi kolmipäiväiseen tapahtumaan Jerusalemiin yhteensä viitisenkymmentä Israel-myönteistä parlamentaarikkoa sekä kansainvälisten järjestöjen ja kirkkojen edustajaa 21 eri maasta ympäri maailmaa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman osallistui 20.-22. maaliskuuta pidettyyn tapahtumaan ainoana suomalaisena.

Vuosittain toteutettavan tapahtuman järjesti Israel Allies Foundation (IAF) yhdessä Israelin parlamentin Knessetin Christian Allies Caucus -ystävyysryhmän kanssa. IAF on israelilainen kattojärjestö, joka koordinoi kansainvälistä Israel-myönteisten toimijoiden parlamentaarikkoverkostoa, jossa on osallistujia yli 50 maasta.

Konferenssin osallistujat tapasivat Israelin ministereitä ja Knessetin jäseniä sekä muita vaikuttajia. He  keskustelivat Israelin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten Israeliin liittyvistä maankäyttö- ja kansainvälisen oikeuden kysymyksistä, kasvavasta antisemitismistä sekä Ukrainan sodan vaikutuksista.

Konferenssin ensimmäisenä päivänä osallistujat vierailivat Länsirannalla teollisuusalueella, jolla toimii myös israelilaisyrityksiä. Lisäksi he tutustuivat Jerusalemin laitamilla sijaitsevaan, raunioina olevaan Atarotin lentokenttäalueeseen, jolle Israelin hallitus on suunnitellut 10 000 asunnon rakentamista niin juutalaistein kuin arabienkin käyttöön. Osa alueesta on Itä-Jerusalemin puolella ja niin palestiinalaishallinto kuin kansainvälinen yhteisökin ovat voimakkaasti vastustaneet alueen rakentamista.

– Tämä vierailu oli silmiä avaava. Asuntopula on vakava ongelma, kun koko ajan lisää juutalaisia tulee aliyah’n myötä Israeliin eri puolilta maailmaa, Östman kertoo.

– Samaan aikaan lähelle Länsirannalle on, osin ilman rakennuslupia, rakennettu 70 000 asukasta varten palestiinalais-arabien uusi asuinalue.

Toisen konferenssipäivän keskeinen teema oli toimenpiteet kasvavaa antisemitismiä vastaan. Esimerkiksi Venäjällä on nähtävissä lisääntyvää juutalaisvastaisuutta.

– Monesti olen kuullut ihmettelyä siitä, miksi Suomi ei ole niiden maiden listalla, jotka hyväksyvät holokaustin historiatutkimusta, opetuskysymyksiä ja muistotoimintaa käsittelevän International Holocaust Remembrance Alliancen (IHRA) virallisen määritelmän antisemitismille. Kuitenkin Suomi on ollut tämän järjestön jäsenenä jo yli 10 vuotta ja täysin sitoutunut niin määritelmään kuin antisemitismin vastaiseen työhönkin.

Asia on maineemme kannalta tärkeää saada kuntoon.

– Tästä aiheesta minua haastateltiin myös israelilaismediaan. Selvitin heille, että Suomi kyllä on määritelmän hyväksynyt, mutta muotoseikkasyistä IHRAn sihteeristö ei ole ratifiointiamme hyväksynyt, vaikka olemme kertoneet, ettei Suomen eduskunta voi tehdä kannanottomuotoisia päätöksiä. Asia on maineemme kannalta tärkeää saada kuntoon, Östman korostaa.

– Olen tehnyt asiasta ensimmäisen kirjallisen kysymyksen jo 2019. Tuolloinen ulkoministeri Timo Soini vahvisti, että Suomi on tämän määritelmän hyväksynyt. Saman on vahvistanut nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto ja muutama muukin ministeri. IHRA:n sihteeristölle eivät nämä vakuuttelut ole riittäneet, vaikka järjestön laaja materiaali löytyy suomeksi käännettynä Opetushallituksenkin sivuilta.

– Olen käynyt keskusteluja asiasta myös Israelin suurlähettilään ja maan ulkoministeriön edustajien kanssa, eivätkä hekään ymmärrä, miksi Suomea ei ole voitu IHRA:n antisemitismin määritelmän hyväksyneiden maiden listalle laittaa. Tilanne on käsittämätön, mutta aion olla edelleen yhteydessä järjestön kansainväliseen osastoon tilanteen korjaamiseksi, Östman sanoo.

Yksi Jerusalemin konferenssin tärkeimmistä kohtaamisista oli Israelin ulkoministeri Yair Lapid’n tapaaminen.

– Hän lähetti terveisiä ulkoministeri Haavistolle, he olivat äskettäin tavanneet. Hän on mies, jolla on vahvasti jalat maassa ja joka osaa puhua erittäin kansan kielellä.

Ukrainan sota näkyi myös konferenssin ohjelmassa. Östman ja Ruotsin kristillisdemokraattien kansanedustaja Lars Adaktusson osallistuivat panelisteina keskusteluun, jossa käsiteltiin sodan kansainvälisiä vaikutuksia. Sota on myös lisännyt Ukrainan juutalaisten muuttoa Israeliin.

Östman totesi omassa alustuspuheenvuorossaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut Suomessa ja Ruotsissa pintaan turvallisuuspoliittisten ratkaisujen pohdinnan, kun ihmiset ovat nähneet, mitä Naton ulkopuoliselle eurooppalaiselle maalle tapahtuu.

Puheenvuoronsa lopuksi Östman kannusti rukoukseen Ukrainan puolesta siteeraamalla kehotusta:

– Rukoile kuin se olisi sinun maasi, rukoile kuin se olisi kotisi, rukoile kuin se olisi perheesi, rukoile kuin se olisi sinun lapsesi!