Suomalaisista 60 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimuksesta, jonka kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä 4.3.–15.3.2022. Nato-jäsenyyttä vastustaa 19 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on nyt korkeammalla kuin koskaan arvo- ja asennetutkimuksen mittaushistoriassa. EVA on mitannut Nato-kannatusta vuodesta 1998.

Suomalaisista 60 prosentin mielestä päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättämisestä pitäisi tehdä tänä vuonna: 41 prosentin mielestä jo lähikuukausina ja 19 prosentin mielestä ennen vuoden 2022 loppua.

Puolustusliiton jäsenyyden kannatus on noussut viime syksystä 34 prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt 21 prosenttiyksikköä. Kyseessä on poikkeuksellisen nopea ja suuri muutos.

– Asennekäänteessä on kyse suomalaisten reaktiosta turvallisuusympäristön muutokseen, joka näyttää vieneen pitkään Suomessa vallalla olleelta turvallisuuspoliittiselta ajattelulta pohjan. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita naapurimaidensa koskemattomuutta. Ukrainan sota on konkretisoinut suomalaisille omalla maaperällä käytävän puolustussodan kauheuden ja tehnyt selväksi, etteivät Natoon kuuluvat maat voi tuoda sotavoimiaan liittouman ulkopuolisen maan puolustuksen avuksi, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Suurimmassa osassa väestöryhmiä enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä. Miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä selvästi naisia enemmän, vanhimmat ja nuorimmat kannattavat vahvimmin Natoa. Jäsenyyden kannatus kasvaa sosioekonomisen statuksen kohotessa.

Kokoomuksen kannattajissa Nato-jäsenyyden puolto on vahvinta (84 %). Yli 60 prosentin Nato-kannatus on RKP:n (79 %), Liike Nytin (70 %), perussuomalaisten (63 %), sosiaalidemokraattien (62 %), keskustan (61 %) ja vihreiden (61 %) äänestäjissä. Pienintä Nato-kannatus on vasemmistoliiton äänestäjissä, mutta heissäkin Nato-kannattajia (33 %) on enemmän kuin vastustajia (31 %).

Puolet (48 %) suomalaisista kannattaisi Nato-jäsenyyttä, vaikka ylin valtiojohto ei kannattaisi.

– Tämä osoittaa, että Nato-kannatus on vankkaa ja suomalaiset ottavat nyt etumatkaa poliittisiin päättäjiin, Haavisto sanoo.

Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.