Selkeä enemmistö KD:n jäsenistöstä kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, kertoo puolueen tekemä kysely
23.4.2022 klo 13:38 Politiikka Merja Eräpolku
Kristillisdemokraattien tekemän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi liittyy puolustusliitto Naton jäseneksi. Peräti puolet vastaajista kertoo kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyksen myötä.
Kolme neljästä Kristillisdemokraattien puoluejäsenestä katsoo, että Suomen tulee hakea puolustusliiton jäsenyyttä riippumatta siitä, mitä Ruotsi tekee. Vain joka kymmenes edellyttää asiasta kansanäänestystä. Kyselyyn vastasi reilu neljännes sähköpostiviestin saaneista 5100 puoluejäsenestä.
Puoluesihteeri Elsi Ranta kertoo olevansa tyytyväinen vastausaktiivisuuteen.
– Aiempiin vastaavalla tavalla toteutettuihin KD:n jäsenkyselyihin on vastannut vain noin 400-500 vastaajaa. Nyt yhtä vaille 1300 jäsentä halusi ilmaista kantansa.
Kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliitto Natoon. 1299 vastaajasta 59,1 % ilmoitti suhtautuvansa asiaan positiivisesti ja 20,3 % varovaisen positiivisesti. Ehdottoman kielteisiä oli vastaajista 9 %.
Peräti puolet (51,2 %) vastaajista kertoi, että oma kanta on muuttunut Venäjän toiminnan seurauksena.
Käsitystä näkemysten voimakkaasta muuttumisesta tukee myös se, että vielä viime elokuun lopulla pidetyssä KD:n puoluekokouksessa ainoastaan reilu kolmannes (35 %) puoluekokousedustajista äänesti Nato-jäsenyyden hakemista ehdottaneen KD Nuorten aloitteen puolesta. 61 prosenttia äänesti aloitetta vastaan. Puolueen nuorisojärjestö oli jo pari kertaa aiemminkin ehdottanut puoluekokoukselle, että KD lähtisi tukemaan Nato-jäsenyyden hakemista.
Kristillisdemokraattien kyselyn vastaajista 74 % katsoo, että Suomen pitää hakea jäsenyyttä, vaikkei Ruotsi niin toimisi. Vain pieni osa (8,8 %) katsoo, että Suomen tulisi hakea jäsenyyttä vain siinä tapauksessa, että myös Ruotsikin hakee.
Kansanäänestystä ennen Nato-jäsenyyden hakemista edellyttää joka kymmenes (10,8 %) vastaaja.
KD:n kansanedustajilla on kaikissa eduskunnassa päätettävissä asioissa puolueen periaatteiden mukaisesti oikeus päättää omasta kannastaan. Kyselyssä kuitenkin tiedusteltiin, millä kaikilla tasoilla turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi puolueen sisällä linjata. Reilu puolet (56,2 %) totesi, ettei ylimääräistä puoluekokousta tarvita. Reilun neljänneksen (26,9 %) mielestä, mikäli puoluehallituksen ja valtuuston kannat poikkeavat toisistaan, puoluekokous olisi tarpeen.
Saimme myönteistä palautetta siitä, että jäsenistön kantaa tiedusteltiin.
– Saimme myönteistä palautetta siitä, että jäsenistön kantaa tiedusteltiin ennen puolueen päättävien elinten kokouksia, Elsi Ranta kertoo.
Ranta kertoo, että puoluejohdossa on nähty tärkeänä käydä keskustelua mahdollisemman laajasti ja niin, että tämä hoidetaan prosessina hyvin.
– Eli sitten kun joskus katsotaan ajassa taakse päin, niin voidaan puolueen sisällä todeta, että se hoidettiin kunnollisesti ja jokainen pystyi osallistumaan keskusteluun ja ilmaisemaan kantansa. Myös se on tärkeää, että on annettu aikaa pohtia asiaa, koska todellakin puolueessa on ollut kantoja puolesta ja vastaan.
– Kyselyn tuloksen mukaan kristillisdemokraattien Nato-jäsenyyden kannatus on jopa hieman korkeampaa kun verrataan valtakunnallisten kyselyiden tuloksiin. Se yllätti jopa hieman itseänikin, Ranta kertoo.
Kyselyn vastaajista neljäsosa ilmoitti toimivansa KD:n edustajana jossain kunnallisessa tai vastaavassa luottamustehtävässä. Puoluekokousedustajia kertoi olevansa vastaajista joka kahdeksas. Puoluehallituksen jäsenet vastasivat kyselyyn lähes täysimääräisesti.
Nato-keskustelua käydään Kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokouksessa 23.4., jossa myös jäsenkyselyn tulokset julkistettiin. Keskustelua jatketaan myöhemmin pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa.