– Kuuntelemme mikä on puolueen kanta. Itse pidän Nato-option realisoitumista parhaana vaihtoehtona tässä tilanteessa, sanoo kansanedustaja, KD:n varapuheenjohtaja Peter Östman.

Peter Östman on eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenohtaja. Venäjän koko Eurooppaa järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt nyt kaksi kuukautta.

Ukrainalaiset ovat ahdingossa, ja auttamisen ohella Euroopan maat on pakotettu miettimään omaa asemaansa ja turvallisuuttaan.

– Se on vaikuttanut myös siihen, että meidän on pystyttävä vastaamaan siihen, että turvallisuuspolitiittinen ympäristömme on horjutettu, Östman toteaa.

– Venäjä on omilla toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen, Östman muistuttaa.

Kansanedustaja, KD:n 1. varapuheenjohtaja Peter Östman KD-Kompassi -ohjelman haastattelussa Radio Deissä maanantai-iltana 25. huhtikuuta klo 22.40. Haastattelijana on Ismo Portin.

Venäjä ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, mutta toimii siten, että vaihtoehdot koko ajan vähenevät.

– Vanha tuttu tie on nyt tullut päätökseen. Seisomme nyt tienhaarassa, jossa ei ole mielestäni kuin yksi suunta valittavana. Meidän on haettava jäsenyyttä puolustusliitto Natosta, Östman toteaa.

– Samalla meidän on kuitenkin oltava tietoisia, ettei mahdollinen hakuprosessi ole mikään harmiton satupolku.

Haasteista huolimatta pidän Nato-option realisoitumista parhaana vaihtoehtona tässä tilanteessa. – Peter Östman, KD:n 1. varapuheenjohtaja

– Haasteista huolimatta pidän Nato-option realisoitumista parhaana vaihtoehtona tässä tilanteessa.

Tämän vuoden tammikuussa oli Nato-kannatus Suomessa vasta 30 %. Tällä hetkellä, Venäjän hyökkäyssodan kestettyä parisen kuukautta, liittymisen puolella olevia on jo yli 60 %.

Muutoksen vauhti on yllättänyt jopa jotkut tutkijat.

Natoon ei kuitenkaan voida mennä noin vain.

– Natoon ei kuitenkaan voida mennä noin vain, Östman muistuttaa.

– Meidän on koto-Suomessa varmistettava, että päätösprosessi hoidetaan demokraattisesti, asiantuntijoita kuunnellen. On mitattava haitat, riskit ja hyödyt.

– Prosessi lähti käyntiin eduskunnan keskustelussa pääsiäisen jälkeen. Valiokunnat käsittelevät asiaa sen jälkeen. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta eduskunta lopulta päättää, lähteekö Suomi hakemaan täysjäsenyyttä.

Peter Östman muistuttaa, että Suomella on kumppanuussopimus Naton kanssa voimassa.

– Jos puolustusliitto Naton jäsenyyttä päädytään hakemaan, pohtii jokainen Nato-maa hyväksyykö se Suomen jäsenhakemuksen. Tähän saattaa joka tapauksessa mennä kuukausia.

Peter Östman pitää tärkeänä, että asiasta keskustellaan puolueväen keskuudessa.

– Lopulliset päätökset tekee eduskunta, ja kansanedustajillamme on omantunnon vapaus äänestää asiassa mielensä mukaan.

– Haluamme kuunnella mikä on puolueen kanta. Tiedän sen, että suuri osa sekä puoluehallituksestamme että puoluevaltuustosta suhtautuu Nato-jäsenhakemukseen myönteisesti, kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien kanta Natoon muuttui – Neljä viidestä kannattaa liittymistä

Peter Östmanin KD-Kompassi -haastattelu tehtiin ennen KD:n puoluehallituksen kokousta. Lauantaina 23. huhtikuuta puoluehallitus asettui tukemaan jäsenhakemusta puolustusliitto Natoon. Vielä viime elokuun puoluekokouksessa enemmistö edustajista vastusti Natoon liittymistä.
KD-Kompassi -ohjelma tulee Radio Deissä maanantaina 25. huhtikuuta klo 22.40. Ismo Portin haastattelee Kristillisdemokraattien kansanedustajaa ja 1. varapuheenjohtajaa Peter Östmania. Jälkikuunneltavissa osoitteessa soundcloud.com/kristillisdemokraatit.