KD:n puoluevaltuusto tukee Suomen Nato-jäsenyyttä. Asiasta käytiin laaja keskustelu, jonka pohjalla oli puoluehallituksen viikko sitten muodostama niin ikään myönteinen Nato-kanta. Asiasta piti kuitenkin äänestää, sillä puoluevaltuusto ei ollut yksimielinen.

Kristillisdemokraattien päättävä elin, puoluevaltuusto, on päätynyt tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyttä tuki puoluevaltuuston selkeä enemmistö.

Aiemmin tukea Nato-jäsenyydelle on tullut viikko sitten kokoontuneelta KD:n puoluehallitukselta ja toisaalta pääsiäisen alla suoritetusta jäsenkyselystä, jossa neljä viidestä kristillisdemokraatista kertoi suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen.

Puoluevaltuuston kokouksessa pohjaesityksenä oli, että se hyväksyisi ja vahvistaisi KD:n puoluehallituksen viime lauantaisen 23.4. Nato-kannan, joka puolsi Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

Puoluevaltuuston jäsenistä Mika Ebeling teki kuitenkin vastaesityksen, ja asiasta äänestettiin. Nato-jäsenyyden kannalla oli äänestyksessä 43 puoluevaltuuston jäsentä, vastaan oli 6 ja yksi äänesti tyhjää.

Vastaesityksen tehnyt Ebeling jätti puoluevaltuustossa myös eriävän mielipiteen.

Asiasta käytiin kokouksen aikana laaja keskustelu, jossa selkeä enemmistö katsoi, että turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut eikä Venäjään voi enää luottaa. Usea puheenvuoron pitänyt ajatteli Antti Kivimäen tavoin, että Nato on tässä tilanteessa ainut todellinen vaihtoehto, joka on jäänyt jäljelle.

Nato-jäsenyyden kannalla oleva Elina Kinnunen kertoi haluavansa jättää lapsilleen itsenäisen Suomen. Hän puhui myös suomalaisten ja kristillisdemokraattien selvän enemmistön puolesta, jotka ovat kyselyissä kertoneet kannattavansa liittymistä.

– Ukrainalla ei ollut turvatakuita. Ollaan viisaita ja otetaan ne

– Ukrainalla ei ollut turvatakuita. Ollaan viisaita ja otetaan ne (turvatakuut) itsellemme. En myöskään halua pettää jäseniämme enkä Suomen kansalaisia, jotka ovat selvästi ottaneet myönteisen kannan Natoon. Heitä vartenhan me teemme politiikkaa.

Annukka Kaatrasalo muistutti, että Venäjä ei tarvitse provokaatioita tai ärsyttämistä hyökätäkseen; se voi tehdä sen joka tapauksessa kuten Ukrainalle kävi. Hän muistutti, että suomalaiset eivät ole vastuussa Putinin paniikkiin joutumisesta.

– Emme voi olla rauhanvälittäjiä, jos emme saa ylläpidettyä rauhaa omassa maassamme, Kaatrasalo muistutti.

Nato-kysymyksessä täyskäännöksen tehneitä oli puoluevaltuutettujen joukossa runsaasti: aiemmin kriittisesti jäsenyyteen suhtautuneita oli muuttanut mielipiteensä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Muuttuneesta Nato-kannasta kertoi muun muassa Pirjo Backman.

– Tämä tilanne on näyttänyt sen, että Venäjä on epäluotettava naapurimaa ja on nähty myös se, että Venäjä ei kunnioita Suomen puolueettomuutta, hän sanoi.

Sven Grankulla arvioi, että Venäjä ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, mutta toimii siten, että vaihtoehdot koko ajan vähenevät.

– Vanha tuttu tie on nyt tullut päätökseen; seisoimme nyt tienhaarassa, jossa ei ole mielestäni kuin yksi suunta valittavana. Meidän on haettava jäsenyyttä puolustusliitto Natossa, hän sanoi.

Moni kantansa muuttanut perusteli asian myös niin, että vaikeassa tilanteessa on valittava kahdesta huonosta vaihtoehdosta pienempi paha.

– Paras huonoista vaihtoehdoista. Nato on nyt tällä hetkellä se, minkä me voimme valita, Pentti Ahopelto sanoi.

Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautunut Jaana Alanko puolestaan arvioi, että Suomi menettää itsemääräämisoikeutensa, jos se luovuttaa puolustuksensa Natolle.

– En usko, että maanpuolustustahto säilyy, jos joudumme Naton sotiin mukaan. Suomen sotilaallinen turvallisuus on taattu parhaiten nykyisiin järjestelyihin, hän totesi.

Kristillisdemokraattien askelmerkit Nato-jäsenyyden pohtimisessa tulivat jäsenkyselyn, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston päätöksillä tiensä päähän. Tämän jälkeen kristillisdemokraattien kansanedustajilla on vielä mahdollisuus äänestää omantuntonsa mukaan eduskunnassa, jonka on määrä äänestää Nato-jäsenyydestä vielä toukokuun aikana.