Presidentti Niinistö vastasi lehdistötilaisuudessa kysymykseen, pitäisikö Venäjän presidentti Putin Suomen Nato-jäsenyyden hakemista provokatiivisena eleenä. ”Sanoisin, että te (Venäjä) aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin”, Niinistö vastasi.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Britannian pääministeri Boris Johnson kirjoittivat kahdenvälisen turvallisuussopimuksen keskiviikkoiltana Helsingissä. Suomessa eletään historiallista hetkeä, sillä sekä tasavallan presidentti että Suomen pääministeri ovat luvanneet kertoa oman Nato-kantansa torstaina.

Lehdistötilaisuutta presidentinlinnassa leimasi tuttavallisuus kahden valtiojohtajan kesken. Presidentti oli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerille Sauli ja pääministeri presidentille Boris.

Boris Johnson ja Sauli Niinistö allekirjoittivat turvallisuussopimuksen suorana striimatun englanninkielisen lehdistötilaisuuden aluksi.

– Olemme vahvoja turvallisuuspartnereita, totesi Niinistö.

Hän muistutti aluksi Churchillin lauselmasta, jonka mukaan ystävyys mitataan sen mukaan, millainen se on huonolla säällä. (“One always measures friendships by how they show up in bad weather.”)

– Me seisomme toistemme rinnalla ja tuemme toisiamme kaikissa olosuhteissa, hyvällä ja huonolla säällä.

– Arvostamme Yhdistyneen kuningaskunnan vahvaa tukea Naton avoimien ovien politiikalle ja Suomen mahdolliselle jäsenyydelle. Se on meille arvokasta, Niinistö jatkoi.

Presidentti kiitti pääministeriä Lontoon-vierailullaan saamastaan tuesta Suomelle, ja piti sitä rohkaisevana.

– Meille Natoon liittyminen ei olisi ketään vastaan. Me haluamme maksimoida oman turvallisuutemme. Tämä ei ole nolla-summa-peliä. Jos Suomi haluaa lisätä turvallisuuttaan, se ei ole pois keneltäkään, Niinistö totesi.

Presidentti muistutti, että molemmat maat ovat auttaneet sekä Ukrainan armeijaa että kansaa, ja aikovat jatkaa auttamista.

Pääministeri Johnson kiitti aluksi ”herra presidenttiä, Saulia” vierailunsa isännöimisestä.

– Olemme käänteentekevässä historiallisessa hetkessä. Sanoin samaa pääministeri Anderssonille Ruotsissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilanteen, kirjoittanut todellisuutemme uuteen muotoon sekä muotoillut uusiksi meidän tulevaisuutemme.

– Hyökkäys Ukrainaan aloitti surullisen uuden jakson, Johnson totesi.

– Mutta hyökkäys on kuitenkin jo epäonnistunut. Ensinnäkin Ukrainan valtavan suuren, särkymättömän puolustustahdon vuoksi ja toiseksi siksi, että Ukrainan urhoollinen taistelu itsenäisyytensä puolesta on liittänyt muun maailman yhteen puolustamaan arvojamme.

– On oikein sanoa, että se on tuonut tänään myös Suomen ja Yhdistyneet kuningaskunnat entistä lähemmäs toisiaan.

Johnson muistutti, että allekirjoitettu turvallisuussopimus tarkoittaa toisen avuksi tulemista, silloin kun toinen, kumpi tahansa, sitä tarvitsee.

Lehdistötilaisuudessa annettiin mahdollisuus kysymyksiin muutamille toimittajille.

– Kun haluamme maksimoida turvallisuutemme, se tarkoittaa mahdollisimman hyvää puolustusta, presidentti Niinistö totesi.

– Se ei ole keneltäkään pois. Ei kukaan voi loukkaantua siitä, jos toinen haluaa suojella itseään, Niinistö muistutti.

– Kun me vahvistamme turvallisuuttamme, emme ota silloin keneltäkään mitään pois, hän vielä totesi.

Lehdistötilaisuuden kulminaatio kuultiin, kun presidentti Niinistö vastasi brittiläisen LBC-radiokanavan Nick Ferrarin kysymykseen, mahtaisiko presidentti Putin pitää Suomen mahdollista Nato-jäsenyyden hakemista provokatiivisena eleenä.

– Muistuttaisin, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, jolloin Suomi keskustelee Natosta, eikä ensimmäinen, jolloin keskustellaan Natosta ja Venäjästä. He ovat tehneet hyvin selväksi vuosien varrella sen, että jos liitymme Natoon, sillä on seurauksia.

Venäjä on valmis hyökkäämään naapurimaihinsa.

– Venäjä vaati, ettei Nato ota uusia jäseniä. Me näimme, mitä tapahtui 24. helmikuuta, ja mikä edelleen jatkuu. Venäjä on valmis hyökkäämään naapurimaihinsa.

– Kun siis vastaan siihen, miten he (Venäjä) suhtautuisivat meidän liittymiseemme. Jos tilanne olisi se, että me liittyisimme (Natoon), sanoisin heille: Te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.

Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan julkilausuma

Suomen tasavalta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta toteavat uudelleen tahtovansa yhdessä syventää entisestään kaikkiin olosuhteisiin soveltuvaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään.

Olemme sitoutuneet puolustamaan Euroopan turvallisuusjärjestyksen periaatteita. Koska Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt, tahdomme entisestään tehostaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötämme sekä vahvistaa keskinäistä solidaarisuuttamme. Aiomme vahvistaa nykyistä, jo vakiintunutta yhteistyötämme ja pyrkiä yhdessä kehittämään valmiuksiamme edelleen.

Tuomitsemme Venäjän meneillään olevan hyökkäyksen Ukrainaan, ja vaadimme Venäjän federaatiota välittömästi lopettamaan vihollisuudet, vetämään joukkonsa Ukrainasta ja ryhtymään vakavasti neuvottelemaan rauhasta. Olemme lisänneet Ukrainalle antamaamme tukea muun muassa toimittamalla maahan aseellista materiaalia, ja olemme sitoutuneet auttamaan ukrainalaisia maansa jälleenrakentamisessa, kun Venäjän sotilaallinen hyökkäys päättyy.

Suomi pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan vahvaa sitoutumista Itämeren alueen turvallisuuteen, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan joukkoja, jotka se on sijoittanut Viroon osana Naton läsnäoloa, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaa nopean toiminnan Joint Expeditionary Force -joukkoa, jonka jäseneksi Suomi on sitoutunut.

Yhdistynyt kuningaskunta pysyy horjumatta sitoutuneena Naton avointen ovien politiikkaan. Yhdistynyt kuningaskunta suhtautuu myönteisesti Suomen rooliin turvallisuuden luomisessa Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja muualla maailmassa. Yhdistynyt kuningaskunta luottaa vakaasti siihen, että jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, se edistää osaltaan koko Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta. Suomella ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on yhteisiä turvallisuusintressejä, ja Yhdistynyt kuningaskunta on valmis avustamaan Suomea sen pyrkimyksissä kaikin tarvittavin keinoin.

Vahvistamme, että jos jompikumpi maa joutuu hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta auttavat toisiaan eri tavoin kohteeksi joutuneen maan sitä pyytäessä.

Vahvistamme, että jos jompikumpi maa joutuu hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta auttavat toisiaan eri tavoin kohteeksi joutuneen maan sitä pyytäessä. Tämä avunanto voi sisältää myös sotilaallisia keinoja. Tässä yhteistyössä toimitaan kaikilta osin kummankin maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisesti, ja yhteistyö on tarkoitettu täydentämään – ei korvaamaan – nykyistä eurooppalaista ja euroatlanttista yhteistyötä.

Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta aikovat tehostaa ja syventää yhteistyötään muun muassa hybridiuhkien ja vaikuttamispyrkimysten torjunnassa. Tietojenvaihto, mukaan lukien tiedusteluyhteistyö, on tärkeässä asemassa torjuttaessa hybridiuhkia ja suojattaessa kriittistä infrastruktuuria. Maat toimivat yhteistyössä keskenään ylläpitääkseen yhteistä tilannetietoisuutta, tehostaakseen tietosuojaa ja torjuakseen kyberuhkia.

Maat toimivat yhteistyössä keskenään ylläpitääkseen yhteistä tilannetietoisuutta, tehostaakseen tietosuojaa ja torjuakseen kyberuhkia.

Jatkamme säännöllisiä kahdenvälisiä neuvotteluja ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista. Nämä neuvottelut ovat tärkeässä asemassa syvennettäessä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä kumppanuutta.

Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan pitkäaikainen ja vahva puolustussuhde edistää osaltaan Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskinäinen kahdenvälinen puolustusyhteistyö perustuu vuonna 2016 sovittuun puolustusyhteistyötä koskevaan puitejärjestelyyn. Aiomme päivittää tätä puitejärjestelyä syventääksemme ja vahvistaaksemme yhteistyötämme entisestään sekä ottaaksemme huomioon turvallisuusympäristön muutokset.

Tämä asiakirja on poliittinen julkilausuma, joka ei ole oikeudellisesti sitova kansainväliseen oikeuteen perustuva sitoumus.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Boris Johnson allekirjoittivat julkilausuman lehdistötilaisuuden aluksi klo 19.30 jälkeen keskiviikkona 11. toukokuuta 2022 Helsingissä.