Kristillisdemokraatit on esittänyt työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen.

– Kotouttamiseen liittyvät haasteet eivät ole vähenemässä. Sota Euroopassa ei näytä olevan päättymässä. Ruoan hinnan kallistuminen uhkaa kokonaisia yhteiskuntia. Tulemme näkemään nälänhätää, jopa romahtavia valtioita. Pakolaisten ja siirtolaisuuden määrä kasvaa, Antero Laukkanen kuvasi eduskunnassa, joka keskusteli kotoutumisselonteosta.

Laukkasen mukaan ei ole väärin lähteä etsimään parempaa elämää muualta.

– Ei ole väärin haluta elää. Suomesta ovat sadat tuhannet lähteneet köyhyyttä pakoon Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin ja ajan saatossa kotoutuneet sinne.

Suomeen on tullut paljon ukrainalaisia pakolaisia. Moni heistä on jo työllistynyt.

Selonteon lähtökohtana oleva kysymys, miten kotouttamista pitäisi edistää, jotta se tuottaisi tuloksia, on Laukkasen mielestä erittäin tärkeä.

– On selvää, että kotouttamiseen tarvitaan lisäresursseja. Onko meillä näitä? Löytyykö tekijöitä ja rahat heidän palkkaamiseensa? Kansalaisyhteiskunnassa hyödyntämättömiä voimavaroja voisi olla. Tärkein resurssi ovat kansalaiset, ihmiset, mukaan lukien toiset maahanmuuttajat.

Selonteon valmistumisen jälkeen Ukrainasta lähtenyt Suomen väkiluvun verran väkeä. Suomeenkin on tullut paljon ukrainalaisia pakolaisia. Moni heistä on jo työllistynyt.

Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta onkin tärkeää kehittää kotouttamispalveluista tehokkaasti toimiva kokonaisuus. Tutkimuksen mukaan olisi myös hyödyllistä kehittää palveluita, joissa maahanmuuttajia työllistetään mentoreiksi toisille maahanmuuttajille.

Silti selonteossa ei käytännössä esitetä porkkanoita työllistymiseen tai kielen oppimiseen.

Kristillisdemokraatit on esittänyt työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen.

– Jotain tämän kaltaista tarvittaisiin, sillä nykyjärjestelmä ei sisällä kannustimia kielen oppimiseen. Huono kielitaito syrjäyttää työelämästä.

Maahantulijalle on tärkeää saada tarttumapinta työelämään nopeasti ensimmäisen työpaikan muodossa. Mitä pidemmäksi työttömyysaika kasvaa, sitä vaikeammaksi työllistyminen muodostuu. Valitettavasti työperusteisten oleskelulupien käsittelyajat ovat edelleen aivan liian pitkiä, Laukkanen muistuttaa.

– Merkittävä osa maahan tulleista työllistyy yrittäjiksi. Pääkaupunkiseudulla uusyrityskeskusten asiakkaista jopa 40 prosenttia on maahanmuuttajia. Tärkeätä olisi saada yrittämisen pelisäännöt ja realiteetit selviksi alusta saakka.

KD on esittänyt niin ikään, että Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille opiskelijoille myönnettäisiin automaattisesti pysyvä työlupa. Työpaikoilla anonyymin rekrytoinnin kaltaisia keinoja on kokeiltu ja saatu jonkin verran tuloksia.

Työperusteisen maahanmuuton tiekartassa hallitus arvioi, että työperäisen maahanmuuton tarve on noin 10 000 henkilöä vuodessa.

– Meillä on jo nyt paljon maahan tulleita, jotka eivät ole työelämässä. Kaikkien työpanosta tarvitaan. Positiivista on se, että haasteet tunnistetaan. Kaikki, mitä opittiin edellisestä maahanmuuttoaallosta, on tärkeä laittaa käytäntöön nyt, Laukkanen tiivistää.