Olen ollut kiitollinen itsenäisestä, turvallisesta Suomesta ja siitä kansainvälisestä diplomatiasta, jota Suomi on toteuttanut. Turvallisuusympäristössä on kuitenkin tapahtunut suuri muutos ja se on huomioitava linjauksia tehtäessä.

Rauhan rakentaminen, sodan estäminen, laajojen häiriötekijöiden minimoiminen, yhteiskunnan toimintavarmuuden vahvistaminen ja omasta kansallisesta liikkumavarasta, suvereniteetista huolehtiminen ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeimpiä tavoitteitamme. Turvallisuusympäristön muututtua on pitänyt huolella arvioida, mitkä ovat ne keinot, millä tavoitteisiin parhaiten päästäisiin.

Omien vahvistettujen puolustusvoimien, reservin, vapaaehtoisen maanpuolustuksen, vahvistetun rajavartiolaitoksen ja läpi yhteiskunnan parannetun varautumisen ja valmiuden sekä kahden- ja kolmenkeskisten toimien tiivistämisen lisäksi myös Nato-kumppanuus on syytä pyrkiä muuttamaan vahvemmaksi Nato-jäsenyydeksi.

Nato-kumppanuus on syytä pyrkiä muuttamaan vahvemmaksi Nato-jäsenyydeksi.

Pyrkimyksenä on rauhan säilyttäminen ja sodan aloituksen kynnyksen nostaminen yhteisen voiman ja pelotteen perusteella niin korkeaksi, etteivät sotatoimet Suomea kohtaan koskaan realisoituisi. Ettei turvatakuisiin eikä omien puolustusvoimien liikekannallepanoon koskaan tarvitsisi turvautua.

Erilaisista mielipiteistä huolimatta yhtenäisyyttä hyvien päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan. Jokainen on osaltaan maanpuolustaja. Eri tavoin rauhaa rakentavia tarvitaan. Meitä on kehotettu elämään rauhassa kaikkien kanssa, mikäli se on mahdollista ja meistä riippuu. Uudessa tilanteessa sen edesauttamiseksi voidaan tarvita uusia keinoja. Entisiä keinoja unohtamatta – viisautta ja varjelusta pyytäen.

Kansanedustaja Sari Tanuksen kolumni on kirjoitettu KD-Lehden toukokuun numeroa varten 9. toukokuuta 2022.