Sari Essayah KD-Lehden kolumnissa: Puolueen Nato-kanta syntyi sopuisasti
13.5.2022 klo 10:17
Kolumnit
Sari Essayah
KD:n puoluehallitus yhteiskuvassa 23. huhtikuuta. Kokouksessa tehtiin päätös myönteisestä Nato-kannasta.
Enemmistö suomalaisista ja myös meistä kristillisdemokraateista on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Jäsenistölle tehty kysely osoitti, että Venäjän hyökkäyksen myötä oma kanta muuttui puolella vastaajista, niin myös omani.
Sekä puoluehallitus että -valtuusto kävivät lähes kolmetuntisen, erittäin hyvähenkisen ja erilaisia mielipiteitä kunnioittavan keskustelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen. Puolueen Nato-kanta syntyi sopuisasti, ja jatkossakin tilaa on erilaisille mielipiteille.
Venäjän vaatimukset etupiireistä eivät ole hyväksyttäviä.
Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, niin Venäjä on horjuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöämme tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjän vaatimukset etupiireistä eivät ole hyväksyttäviä.
Sotilaallinen liittoutuminen puolustusliitto Naton kanssa on tullut siis ajankohtaiseksi. Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten turvallisuudestamme jo nyt itse huolehdimme. Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.
Edes Nato-ratkaisu ei poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla.
Edes Nato-ratkaisu ei poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen pohjan.
Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka soisi hakevan Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa.
Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa ja pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä.