Kristillisdemokraattien kansanedustajat kannattavat ilmastolain tavoitteita, mutta huoltovarmuuden täydellinen ohittaminen tekee mahdottomaksi äänestää lain puolesta.

Eduskunnan tänään hyväksymä ilmastolaki on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, eikä ota huomioon Suomen huoltovarmuustilanteen vakavan heikkenemisen riskiä. Laki on. puitelaki, jonka tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Hallituksen linja näyttää olevan, että mikään asia ei saa nousta ilmastopolitiikan rinnalle, ei edes Suomen kriisinkestävyys.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää lähes käsittämättömänä, että laki meni ympäristövaliokunnassa läpi muuttumattomana. Kristillisdemokraateilla ei ole edustajaa ympäristövaliokunnassa.

– Ilmastonmuutoksen haaste on todellinen, mutta sen haasteen rinnalla meidän on pidettävä huoli omasta kansallisesta turvallisuudestamme. Kristillisdemokraatit kannattaa irtautumista fossiilisista polttoaineista, mutta emme voi laiminlyödä huoltovarmuutta ja arkirealismia, muistuttaa Sari Essayah.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto sekä siihen tehty opposition yhteinen eriävä mielipide tuovat esille huomioita liittyen huoltovarmuuteen sekä energian ja elintarvikkeiden hinnannousun vaikutukseen kansalaisten arkeen ja yhteiskunnan resilienssiin.

– Ympäristövaliokunta ei kuitenkaan lopullisessa mietinnössä ottanut näitä kuullakseen, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman kertoo.

Myös Kokoomus esitti omassa vastalauseessaan huoltovarmuuden huomioimista ilmastopolitiikan suunnittelussa. Jo tämäkin korjaus olisi parantanut lakia. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen arvioikin, että hallituksen linja näyttää olevan, että mikään asia ei saa nousta ilmastopolitiikan rinnalle, ei edes Suomen kriisinkestävyys.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Sari Tanuksen mukaan Suomen valtion ensisijainen tehtävä ei  ole pelastaa koko maailmaa, vaan suojella Suomen kansalaisia.

– Se, miten realistinen hallituksen asettama 2035 hiilineutraaliustavoite on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, jää nähtäväksi. Konfliktien sekä maailmantaloussa vallitsevien vakavien epätasapainojen vaikutusta ilmastopäästöihin on vaikea ennakoida, hän toteaa.