Kristillisdemokraattien 1.varapuheenjohtaja Peter Östman haluaisi hillitä valtion velkaantumista kohentamalla työllisyyttä, vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa.

Suomi velkaantuu kovaa vauhtia. Tänäkin vuonna velkaa otetaan lisää noin 8 miljardia. Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östmanilta kysyttiinkin viikon KD-Kompassi-ohjelmassa, eikö hallituksella ole muita keinoja rahoittaa menoja kuin velanotto.

Östmanin mukaan valtionvelan kasvu on ollut räjähdysmäistä nykyhallituksen toimikaudella. Toisaalta julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteseen on vielä suhteellisen kohtuullisella tasolla.

– Itse asiassa se on aika lähellä Saksan velkatasoa, Östman muistuttaa.

Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ruotsiin ja Tanskaan nähden nykyisin kaksinkertainen.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi kalpenee. Talousmaaottelussa huomattavan paljon paremmin viime vuosikymmenellä menestynyt Ruotsi ja myös Tanska ovat joutuneet turvautumaan velanottoon vähemmän. Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ruotsiin ja Tanskaan nähden nykyisin kaksinkertainen.

Östman varoittaa, että julkisen talouden suunnitelmassa annetut arviot talouden kehityksestä saattavat osoittautuvat liiallisen optimistisiksi. Vaikka velkaa tällä hetkellä saadaan vielä alhaisella korolla, on hänen mukaansa äärimmäisen tärkeää pitää velkaantuminen hallittuna.

– Velkaisuus nimittäin vähentää finanssipolitiikan liikkumavaraa eikä meillä ei ole varaa hallitsemattomaan velkaantumiseen, hän sanoo.

Hallituksen olisi Östmanin mielestä pitänyt jo varhaisessa vaiheessa ottaa paremmin huomioon nämä kehitystrendit, mitkä ovat nyt arkitodellisuutta.

– Nyt tiedetään se, että lähitulevaisuudessa talouden näkymät ovat erittäin huolestuttavat ja seuraavan hallituksen aloittaessa tilanne voi olla aivan toinen, pitkälti tietenkin hallituksen toimista riippumattomista ulkoisista syistä, Östman sanoo.

Suomalaisia pitäisi hänen mukaansa jo alkaa valmistelemaan myös heikkenevään talouden skenaarioon. Vielä tänä vuonna talouslukemat näyttävät kohtuullisen hyviltä, mutta Östman arvioi, että on mahdollista, että tämä vuosi voi jäädä lähivuosien parhaaksi.

Mitä toimia hallituksen tulisi sitten toteuttaa, että valtionvelan määrä ei nousisi taivaisiin?

Östmanin mukaan käytännössä Suomen vaihtoehtona on yrittää kasvun avulla päästä velkaantumisesta tai toivoa inflaation nousevan ja ja syövän velkaa.

Ensimmäistä vaihtoehtoa Östman ei pidä kovin todennäköisenä. Iso osa nykyisestä hyvästä talous- ja työllisyyskehityksestä selittyy sillä, että koronan jälkeen vientikysyntä lähti elpymään ja ja toisaalta työllisyysastetta on tällä kaudella nyt nostettu muun muassa oppivelvollisuuden laajentamisella.   Se tarkoittaa, että 16– 18 vuotiaat työttömiksi luetut siirtyivät ikään kuin automaattisesti opiskelijoiksi ja se paransi työllisyysastetta.

Yhä tarvitaan Östmanin mukaan toimia, joilla mahdollistettaisiin työpaikkojen synty nimenomaan yksityiselle sektorille.

– Erityisen tärkeää on parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä. Siihen tarvitaan useita eri toimia: Työn ja yrittämisen verotusta ei saisi missään tilanteessa nyt kiristää ja toisaalta kansalaisten ostovoiman säilymisestä olisi pidettävä huolta.

Keskeinen asema työllisyyden parantamisessa on kuitenkin työmarkkinoiden rakenteellisissa uudistuksissa ja työmarkkinoille tarvittaisiin enemmän joustoa ja paikallista sopimista.

– Tämä on asia, joka on ollut julkisessa keskustelussa ainakin yli 5 vuotta, mutta vielä ei ole tapahtunut sellaista muutosta mitä toivoisin näkeväni, Östman kertoo.

Kuuntele Östmanin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 18.6. klo 12.50 alkaen.