On kulunut tasan neljä kuukautta Venäjän laajan rintaman hyökkäyksestä Ukrainaan.

Sota syö kärsivällisyyttä. Kaikista pahiten kärsivät ukrainalaiset. Kymmenet tuhannet sotilaat ja tuhannet siviilit ovat antaneet henkensä. Lisäksi tuhansia siviilejä on haavoittunut.

Kun sota jonain päivänä toivottavasti päättyy, on maan jälleenrakentaminen seuraava pitkä tie kulkea. Jälleenrakennuksen hintalapusta tulee suuri. Kyse on tähtitieteellisistä summista.

Pitkittynyt sota vaikuttaa pidemmän päälle ihmisten asenteisiin sotaa kohtaan. Siinä missä Eurooppa aluksi löysi yksituumaisuuden asiassa, on riskinä nyt, että mielipiteet jossain vaiheessa muuttuvat. Ennen kaikkea silloin, kun sota alkaa tuntua omassa lompakossa. Aika kesästä syksyyn ja syksystä talveen kuluu nopeasti. Talvipakkaset ja energian puute voivat äkkiä muuttaa poliittista ympäristöä. Kuluneen viikon tapahtumat antavat syytä huoleen. Emmanuel Macronin häviön jälkeen Ranskan parlamenttivaaleissa spekuloi kansainvälinen lehdistö nyt Ranskan tulevaa EU-politiikkaa.

Miten Ranska tulevaisuudessa asemoituu suurissa, ajankohtaisissa kriiseissä näin jakautuneen ja ennennäkemättömän antieurooppalaisen parlamenttinsa kanssa, kyseli muun muassa belgialaisen Le Soirin päätoimittaja Christophe Berti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää sotilaallisia keinoja kasvattaakseen Venäjän hallitsemaa aluetta ja estääkseen Ukrainaa orientoitumasta länteen. Toistaiseksi EU on esittänyt selvän tukensa Ukrainan hakemukselle tulla hyväksytyksi EU:n ehdokasmaaksi. Kestääkö EU:n valtionjohtajien selkäranka Saksassa, Ranskassa ja Italiassa korkojen noustessa kovaa vauhtia ja inflaation kiihtyessä? Italian velanotto kasvaa. Valtionlainojen korot ovat nousseet huolestuttavan korkeiksi. Kaikkoaako tuki Ukrainalle?

Myös Washington Post näkee ranskalaisen vaalituloksen poliittisena iskuna presidentti Emmanuel Macronia kohtaan. Se voi ”vaikeuttaa hänen johtajuuttaan ajassa, jona Eurooppa seisoo syvien, Ukrainan sodan laukaisemien vaikeuksien edessä”.

Kotimaan kamaralla hallituksen on tartuttava toimeen inflaation hillitsemiseksi.

Sodan vaikutukset näkyvät selkeinä myös täällä kotona. Vaikka Suomessa toistaiseksi on muita EU-maita alhaisempi inflaatio, on inflaatio kiihtynyt merkittävästi myös täällä. Sota ajaa energiahintoja entistä ylemmäs ja tuotteiden saatavuus heikkenee. Suomen Pankin ennusteen mukaan kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 prosenttia vuoden 2022 aikana.

Suomen tuki Ukrainalle on vahvaa. Meidän on jatkettava vahvan tuen antamista Ukrainalle.

Mutta kotimaan kamaralla hallituksen on tartuttava toimeen inflaation hillitsemiseksi. Polttoaineiden hinnat ovat kaikkien aikojen ennätyslukemissa. Tämä aiheuttaa ongelmia monille kotitalouksille ja yrityksille. Monet muut EU-maat ovat päättäneet polttoaineveron laskusta. Siksi Suomen hallitus voi ja sen on myös velvollisuus tehdä samoin.