Kesätauolta palaavan KD-Kompassi-ohjelman ensimmäinen vieras on kristillisdemokraattien Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Jan Axberg. Hän puhuu ohjelmassa tällä hetkellä kaikkia suomalaisia koskettavasta arjen kallistumisesta ja siitä, mitä politiikassa pitäisi tehdä toisin.

Axberg on vantaalainen perheenisä ja aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa politiikan aiheista somessa on vahvasti esillä velkaantuminen sekä energia ja -ilmastopolitiikka.

Fortumin epäonniset bisnesoperaatiot ja koko ajakohtainen Fortum/Uniper-kokonaisuus on niin ikään tapetilla. Edelleen puhuttaa Venäjän ja Ukrainan tilanne. Sen sijaan perinteiset maahanmuuttoaiheet ja koronakeskustelut ovat jääneet taka-alalle.

Axbergilta kysytään kohonneista energian, polttoaineiden, asumisen ja ruuan kustannuksista. Miten suomalaisten kukkaroon jäisi jatkossa enemmän kuin nyt?

Axbergin mukaan asiaa ei voi käsitellä ilmaa keskustella verotuksen tasosta.

Suomessa on muihin OECD-maihin verrattuna korkea verotus kaikilla tasoilla.

Hän muistuttaa, että Suomessa on muihin OECD-maihin verrattuna korkea verotus kaikilla tasoilla.

– Lisäksi kotitalouksien varallisuus on jäljessä verrokkimaista eli suomalaiset eivät pysty kerryttämään varallisuuttaan samaa vauhtia kuin verrokkimaissa, Axberg toteaa.

Hänen mukaansa jossain vaiheessa pitää perata valtio ja kunnan tehtävät ja miettiä, että mitkä niistä kuuluvat hyvinvointivaltion ydintehtäviin ja mitkä eivät.

Axberg muistaa nähneensä myös tilaston, jonka mukaan Suomessa on merkittävät määrät verrokkimaita enemmän ihmisiä töissä julkisilla sektorilla, valtiolla kunnilla ja vähemmän pk-yrityksissä.

– Julkinen sektori työnantajana on paisunut liian isoksi. Itse näen, että kunnan tehtävä on tuottaa lakisääteisiä palveluita tehokkaasti. Pitäisi saada käyntiin sellainen prosessi, että työpaikat rullaisi julkiselta enemmän yksityiselle sektorille.

Myös ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet olisi Axbergin mielestä syytä perata läpi.

– On sellainen olo, että tällä hetkellä näiden toimenpiteiden vaikutus ihmisten arkeen ja toimeentuloon ei saa kovinkaan suurta painoarvoa ja ilmastopolitiikasta on tullut veropolitiikkaa eli peruste uusille veroille.

– Itse mielelläni näkisin erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia malleja ja positiivisia kannusteita ilmastopolitiikassa, Axberg kertoo.

Politiikkaan ja päätöksentekoon hän toivoo enemmän maalaisjärkeä.

– Maalaisjärki kilpailee ideologioiden kanssa aika usein, hän sanoo.

Axberg ottaa esimerkin omasta kotikaupungistaan Vantaalta, johon puuhataan ratikkaa.

– Se on jotain, jota halutaan ideologisista syistä Vantaalle ja maalaisjärki taas sanoo, että se ei tuo kustannuksia vastaavia hyötyjä. Se tuo kyllä hyötyjä, mutta ei sen lähes miljardin euron edestä, hän summaa.

Kuuntele koko Axbergin haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 13.8. klo 12.50.