Vasta keskiviikkona selviää, lähteekö oikeistokoalitio muodostamaan hallitusta, vai ottaako vasemmisto sittenkin niukan enemmistön. Tällä hetkellä oikeiston Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Liberaalit johtavat kisaa 175–174 eli vain yhden paikan erolla punavihreään blokkiin.

Ruotsin valtiopäivävaalien lopputulos varmistuu vasta keskiviikkona, kun viimeiset ennakkoäänet sekä ulkomailla asuvien ruotsalaisten äänet saadaan laskettua. Tällä hetkellä tilanne on äärimmäisen tiukka, sillä punavihreä vasemmistokoalitio on saamassa 174 paikka ja porvarikoalitio 175 paikkaa.

Maanantai-iltapäivänä uutisoitiin, että eroa blokkien välillä on vain noin 50 000 ääntä.

Suomen Kristillisdemokraatteja kiinnostaa Ruotsin sisarpuolueen menestys. Ebba Buschin johtama Kristillisdemokraatit teki näyttävän kampanjan mutta jäi tavoitteestaan. Puolue on saamassa valtiopäiville 19 paikkaa, eli menettämässä kolme edustajaa. Edellisten vaalien kannatus 6,3 prosenttia näyttää putoavan 5,4 prosenttiin.

Mielestäni KD sai kuitenkin kelpo tuloksen, vaikka totta kai jokainen menetetty paikka harmittaa. – Sari Essayah sisarpuolueen menestyksestä

– Mielestäni KD sai kuitenkin kelpo tuloksen, vaikka totta kai jokainen menetetty paikka harmittaa. Jos tämä asetelma säilyy keskiviikkoon, ovat hallitusvastuun ovet avautumassa Kristillisdemokraateille, Suomen KD:n puheenjohtaja Sari Essayah toteaa.

Kansallismielinen ja äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit on ollut hankala pala naapurimaamme politiikan kartassa. Muut puolueet eivät ole olleet halukkaita toimimaan sen kanssa. Vasta vaalien alla Maltillisesta kokoomuksesta alkoi tulla varovaista hyväksyntää mahdolliselle yhteistyölle. Yksi malli voisi olla Moderaattien ja Kristillisdemokraattien muodostama vähemmistöporvarihallitus, jonka tukipuolueena olisi Ruotsidemokraatit.

– Joidenkin mielestä Ruotsidemokraateille voisi olla mehevin tilanne jatkaa oppositiossa vasemmistolaisen vähemmistöhallituksen nokittelua, Essayah kuvaa.

– Ruotsilla on omat erityyppiset haasteet, joista jengirikollisuus ja sisäinen turvallisuus ovat vaativia. Sen sijaan maan talous on ollut niin kovassa kunnossa, ettei näistä asioista ole tarvinnut puhua läheskään siinä määrin kuin meillä.

Hoitajapula vaivaa Ruotsiakin, ja hoitojonot ovat venyneet pitkiksi.

– KD on Ruotsissa profiloitunut hoiva-alan asioihin, samoin kuin me täällä. Ruotsin Kristillisdemokraatteja pidettiin jonkin mielipidekyselyn mukaan sote-asioiden luotettavimpana asiantuntijana ja ratkaisijana, toteaa ensi kevään eduskuntavaaleihin omaa puoluettaan luotsaava Essayah.

Suuria voittajia Ruotsin vaaleissa on vain yksi, Ruotsidemokraatit. Se nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja ensi kertaa historiassa Maltillisen kokoomuksen ohi. Ruotsidemokraattien kannatus on nyt 20,6 %, kun se edellisissä vaaleissa oli 17,5. Kokoomus menetti 0,7 prosenttiyksikköä ja on saamassa 19,1 prosenttia äänistä.

Moderaateille eli maltilliselle kokoomukselle jääminen kolmannelle sijalle on suuri pettymys.

Moderaateille eli maltilliselle kokoomukselle jääminen kolmannelle sijalle on suuri pettymys.

Hallitusvastuu ei tällä kertaa verottanut Sosiaalidemokraattien suosiota, vaan Ruotsia Natoon johtaneen pääministeri Magdalena Anderssonin puolue lisäsi kannatustaan 2,2 prosenttiyksikköä ja sai tähänastisesta äänisaaliista 30,5 prosenttia.

Ruotsissa kahden blokin kesken käydään siis äärimmäisen tiukka kisa. Maanantaina oikeistoblokilla eli ruotsidemokraateilla, moderaateilla, KD:llä ja liberaaleilla on kannatusta 49,8 prosenttia. Punavihreällä ryhmittymällä eli sosiaalidemokraateilla sekä vasemmisto-, keskusta ja ympäristöpuolueilla on yhteensä 48,8 prosenttia. Paikkaluvuissa on vain yhden edustajan ero, oikeistolla 175 ja punavihreällä vasemmistolla 174.

Ruotsissa äänestysaktiivisuus on noin 80 prosenttia, joten varsin moni on halunnut vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Sen jännittävä loppunäytös on keskiviikkona, jonka jälkeen alkavat hallitusneuvottelut.