Suomessa on meneillään erittäin vaikea terveydenhuollon kriisi, joka on kulminoitunut hallituksen valmistelemaan hoitajien pakkolakiin.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus kritisoi hallitusta vastuun pakoilusta ja vaati rahaa kriisin ratkaisemiseksi.

Hoitajakriisissä on Tanuksen mukaan pitkälti kysymys nimenomaan rahasta, mutta hallitus on koko kriisin ajan viestinyt, että asia tulee ratkaista työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelupöydissä.

– Tämä on mielestämme vastuunpakoilua. Hallitus on vastuussa koko terveydenhuollon sektorista ja sen toimivuudesta ja myös riittävästä rahoituksesta, Tanus sanoi.

– Marinin hallitus on kyllä osoittanut paljon rahaa monille tahoille, mutta miksi hallitus ei osoita rahaa myös hoitajakriisin ratkaisemiseksi

KD on jo aiemmin esittänyt puolen miljardin lisärahoitusta hoitajakriisin lievittämiseksi.

– Marinin hallitus on kyllä osoittanut paljon rahaa monille tahoille, mutta miksi hallitus ei osoita rahaa myös hoitajakriisin ratkaisemiseksi, Tanus kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin mukaan mekanismi menee niin, että työmarkkinajärjestö neuvottelevat pöydän kummallakin puolella ja sieltä aikanaan tullaan päätymään johonkin ratkaisuun.

Valtionosuudet määrittyvät hyvinvointialueiden rahoituslaissa indeksin perusteella: 60 prosentin painoarvo on yleisellä ansiotason kehityksellä, johon hoitoalan palkkaus vaikuttaa kolmenkymmenen prosentin painoarvolla. Lisäksi indeksissä on kuluttajahintojen nousu ja 10 prosentin painoarvolla sosiaaliturvamaksujen muutos.

Tanus muistutti, että indeksiä ja lukuja niiden takana on monenlaisia, mutta tosiasia kuitenkin on että hoitajakriisissä on kyse rahasta ja sitä jaettavaa rahaa tulee olla niin tulevilla hyvinvointialueella, kuin nykyisillä kunnillakin.

Tässä mielessä hallitus on vastuussa koko terveydenhuollon sektorista ja myös sen riittävästä rahoituksesta.

– Sitä vastuuta ei voi mikään hallitus pakoilla.

Tanus kertoi, että terveydenhuollon ongelmista saadaan jatkuvasti viestejä eri puolilta Suomea.

Esimerkiksi vastikään lehdet kertovat Jorvin sairaalan päivystyksen katastrofaalisesta tilanteesta. HUS:in lääkäreitä on irtisanoutunut Apotti-tietojärjestelmän toimimattomuuden ja sen suurten ongelmien vuoksi.

– Potilaiden hoito on vaikeutunut. Onko hallituksella tietoa ja todellista ymmärrystä terveydenhuoltosektorin kentän todellisesta tilanteesta? Terveydenhuollon kriisi on todella vaikea tällä hetkellä ja kysynkin ministeriltä, mihin pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytte tilanteen helpottamiseksi, Tanus toisti.

Lindén muistutti, että terveydenhuollon tilanne koronan jälkeen ei todellakaan ole helppo.

– 2 ja puoli vuotta elimme korona maanjäristystä; sinä aikana valtio laittoi 5 miljardia lisää rahaa kunnille, josta suoraan terveydenhuoltoon 3 miljardia ja 20 miljardia oli yleistä kuntatalouden vahvistamista.

– Kaikkein tärkein asia on nyt saada vanhustenhuolto pelaamaan, koska monta kertaa juuri päivystysruuhka syntyy siitä, että potilaita ei saada sieltä eteenpäin, ministeri vastasi.