En voi kuin ihmetellä sitä, miksi alueen hallituspuolueiden kansanedustajat ovat voineet tukea sote-uudistusta, joka tuo kymmenien ja kymmenien miljoonien kuprun alueelle, jossa välimatkat, ikärakenne sekä palveluntarve huutavat merkittävää lisäpanostusta sote-rahoitukseen.

Suunniteltu siirtymätasaus kokonaisuutena ja elokuussa esitettyjen lukujen mukaan laskettuna aiheuttaa Pohjois-Karjalalle lähes 60 miljoonan tappion, samalla kuin Helsinki kuittaa lähes 180 miljoonaa voittoa. Puhumattakaan siitä miten lainanottovaltuudet kurjistavat meidän alueemme investointeja. Onko tämä oikein? Tätäkö me halusimme? Tätäkö meille luvattiin?

Tältä pohjalta voi jokainen miettiä, kun taas nämä vappusataset alkavat satamaan, että voiko niihin luottaa. Ovatko nämä kansanedustajat tehtäviensä tasalla ja miksi he ovat käytännössä hylänneet kotiseutunsa tavalliset ihmiset?

Me Pohjois-Karjalassa tiedämme mitä tarkoittaa, kun rahat eivät sotessa riitä, eikä sitä voida naamioida kokonaan koronan taakse.

Me Pohjois-Karjalassa tiedämme mitä tarkoittaa, kun rahat eivät sotessa riitä, eikä sitä voida naamioida kokonaan koronan taakse. Nyt on sitten kunnilla edessä se loppulaskun maksu, siis sen, jonka summaa ei vielä tiedetä, mutta iso se on.

Myö kaikki tiedetään, mitä tarkoittaa maakuntien reuna-alueiden elinvoimalle se, että sote-palvelut karkaavat pois. Tähän kun lisätään se, että nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja siitä aiheutuva hintojen nousu ajaa entistä suuremman joukon ihmisiä siihen tilanteeseen, että on valittava terveyden tai ruuan välillä. Mitenkäs se tästä syntyvä hoitovelka hoidetaan?

Kirjoittaja Jari Turpeinen on Kristillisdemokraattien Savo-Karjalan kansanedustajaehdokas Outokummusta