Essayah vaatii hallitukselta suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi: ”Hallitus suhtautuu velkaantumiseen kevyesti”

29.10.2022 klo 11:45 Politiikka Kristiina Kunnas

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen. – Hallitus on suhtautunut todella kevyesti velkaan eikä sillä ole suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi, Essayah kritisoi puheessaan KD:n puoluehallitukselle.

Kristillisdemokraattien puoluehallituksessa Vantaalla puhunut puheenjohtaja Sari Essayah vaatii suunnanmuutosta velkaantumiskehitykseen ja hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.

– Marinin hallituksen talouspäätösten hinta on miljardiluokassa, eikä toimenpiteitä kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi nähdä vieläkään. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on moittinut hallituksen talouspolittikan suuntaa ja varoittanut talouden haaksirikkoutumisen riskistä.

– Suhtautuminen hallituksen sisällä on ollut hyvin kevyttä, kuin että velalla ei ole niin suurta väliä – mutta velalla on todellakin väliä, Essayah kritisoi.

– Julkaistessamme Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin marraskuussa todella mietimme siinä, miten velkaantumista voidaan taittaa.

– Me mietimme, mitkä ovat ne toimenpiteet taittumiseen. Tarvitaan kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, tarvitaan kannustavan perusturvan luomista sekä tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissakin, Essayah luetteli.

Välikysymyksen jättämiseen menneellä viikolla johtanut EU-komission ennallistamisasetus on aiheuttanut oppositiossa suuren kohun. Oppositiossa on huomattu myös se, miten riitaisa hallitus on.

– Asia näyttää olevan hallituksessa äärimmäisen kiusallinen. Tämä asia lipsahti hallitukselta kesällä aivan kuin sivu suun.

– Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardi lisää kuluja vuositasolla. Sote-uudistuksen osalta säästöistä puhuminen on jo ajat sitten lopetettu, Essayah jatkoi.

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

Essayah muistutti puheessaan, ettei rahan jakaminen suinkaan alkanut vasta koronakriisin myötä.

– Hallitus päätti nostaa pysyviä menoja yli kahdella miljardilla eurolla jo Rinteen ollessa pääministeri. Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi.

Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen-Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään.

Essayah huomauttaa, että valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia.

– Se on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi kuitenkaan aloittaa vasta vaalien jälkeen.

 

 

 

Ylös