Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että ennallistamisasetus on Suomelle erityisen ongelmallinen. – Suomen metsistä ollaan tekemässä Keski- ja Etelä-Euroopan maiden suojelureservaattia, jonka kulut me maksamme, hän sanoo.

Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle muodostuisi kustannuksia EU-jäsenvaltioista eniten, eikä miljardilaskussa ole edes huomioitu vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla ja muilla kansantalouden toimialoilla, Essayah muistuttaa.

– Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin hyödyt perustuvat. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot, yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sekä toimivat joka miehen oikeudet, hän sanoo.

Myöskään esityksen seurauksista maataloudelle ei ole puhuttu riittävästi aikana, jolloin turvepohjaisia peltojamme tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen eikä komission ohjein ojat tukkimalla leikkimään riisipeltoja.

Essayah’n mielestä on erityisen vakava ongelma, että jälleen yksi kokonainen politiikkasektori siirtyy pois demokraattisesta, kansallisesta päätösvallasta. Esitys kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettisuvereniteettia ja loukkaa omaisuudensuojaa.

– Hallituksen tuore kanta valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tältä päivältä osoittaa, että hallitus on valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan. Ihmettelen tätä syvästi, erityisesti Keskustan osalta. Me Kristillisdemokraatit emme hyväksy metsäpolitiikan valumista unionin päätösvaltaan.

Keskustan ja Vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita

Essayah huomauttaa, että Marinin hallitus on ehtinyt tehdä monta Suomelle kallista EU-päätöstä. Hallitus hyväksyi hätäisesti kyhätyn elpymisvälineen ja avasi portit uusille tulonsiirroille. Veronmaksajien rahoja on valunut eteläeurooppalaisten energiaremontteihin ja ilmastotoimien sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana sähkö- ja energialaskuihin.

– Taksonomiassa delegoiduin päätöksin rahoituksen ohjaus lipui käsistämme. Nyt sitten Suomen kaavaillaan vielä ottavan hoitaakseen Euroopan luontomuseon tehtävät. Mitä seuraavaksi, Essayah kysyy.

Hänen mukaansa hallitus on lisäksi myöhästynyt EU-vaikuttamisessa tavan takaa. Keskustan ja Vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita, ja tämän pääministeri on EU-politiikan johtajana sallinut.

– Brysseliin on viety Suomesta kilvan vähintään kahta eri viestiä. Tämä ei ole voittava vaikuttamisstrategia, sen ymmärtää jokainen, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että hallituksen on kästeltävä EU-asiat sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on aito mahdollisuus harkita toissijaisuushuomautuksen tekemistä. Näin ei ennallistamisasetuksen kohdalla tapahtunut.

Essayah’n mukaan hallitus ei voi piiloutua eduskunnan selän taakse, sillä toissijaisuusasioissa kannat muodostetaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston on kiirehdittävä sellaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, missä ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty meillä tai muissa jäsenvaltioissa epäilyjä.

– Ruotsi ilmaisi jo hyvissä ajoin vastustavansa esitystä, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta. On käsittämätöntä, että Suomi ei pysty samaan kuin länsinaapuri vaalikiireidensä keskellä pystyi.