Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että tammikuussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vahvasti alirahoitettuna.

Osa hyvinvointialueista hakee jo lähtökuopissaan mahdollisuutta ottaa lisää lainaa. Samalla ihmisiä on hoitojonoissa, päivystykset ruuhkautuneet eikä vanhuksille löydy hoivapaikkoja tai kotihoitoon henkilöstöä. Essayah kertoi eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että kristillisdemokraatit on jo pitkään esittänyt huolensa siitä, että sotemalli on lähtökohdiltaan valuvikainen: Se on alirahoitettu eikä henkilökuntaa ole tarpeeksi.

– Nyt tuntuu siltä, että ministeri Kiuru on noin viikko sitten herännyt tähän todellisuuteen ja on nyt vaatinut 700 miljoonaa lisää rahoitusta hyvinvointialueille. Onko näin, että tässä vaiheessa ministeriö on vasta huomannut, että hyvinvointialueelta puuttuu rahaa?

Onko näin, että tässä vaiheessa ministeriö on vasta huomannut, että hyvinvointialueelta puuttuu rahaa?

– Aikooko hallitus tuoda lisärahoitusta hyvinvointialueille, Essayah kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru arvioi, että hän on tässä salissa ensimmäinen ihminen, joka hoitovelan on ottanut esiin jo vuonna 2020.

– Olen osannut aika hyvin ennustaa sen mitä hoivavelan suhteen tulee tapahtumaan.

– Ne ongelmat, jotka te näette, minä näen ne hyvin kirkkaasti. Siksi soteuudistus tehtiin, mutta valitettavasti varmaan ainakin 10 vuotta liian myöhään. Rahoituksesta olen esittänyt, että hoivavelkaan puututtaisiin ja laitettaisi tähän pottiin nyt 700 miljoonaa nopeasti rahaa, Kiuru vastasi.

Essayah’n mukaan hyvinvointialueella alkaa nyt todella konkreettisesti näkyä se, mitä alirahoitus tarkoittaa. Tällä hetkellä esimerkiksi omaishoidon palkkioita ja muita tukitoimenpiteitä ollaan harmonisoimassa monilla hyvinvointialueella alaspäin. Sama tilanne on perhehoidossa.

– Onko nyt niin, että kun hyvinvointialueet aloittavat, niin ensimmäisenä niin omaishoitajat kuin perhehoitajatkin näkevät sen, että heidän tilanteensa tosiasiallisesti tulee huonontumaan.

– Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset noilla hyvinvointialueella ovat ensimmäisiä jotka joutuvat näiden leikkausten kohteeksi. Aikooko ministeriö tehdä jotakin hyvinvointialueitten ohjeistamiseksi että tältä tilanteelta voitaisiin välttyä ja annatteko te lisää rahaa niille, Essayah kysyi.

Kiuru vastasi, että hän on itse ollut lakki kourassa jo vuodesta 2020 lähtien.

– Ja olen hyvin toiveikas siitä, että hallituksessa tämä hoivavelka tunnustetaan ja otetaan vakavasti.