Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo KD-Kompassi-ohjelmassa olevansa huolissaan nuorison väkivallasta ja jengiytymisestä. Hän pohtii auttamiskeinoja sekä nuorten rikosoikeudellista vastuuta.

Räsästä itseään kosketti, kun hän saapui marraskuussa Riihimäellä toritapahtumaan, jonne hänet oli ilmoitettu tulevaksi.

Eräs pariskunta odotti Räsästä itkien ja kertoi, että keskellä kirkasta päivää heidän lapsenlapsensa oli Riihimäen Prisman pihalla pahoinpidelty pesäpallomailalla koulupäivän jälkeen.

Asialla olivat huumerahoja keräävät nuoret.

Räsäsen mukaan ongelma on tullut moniin pieniinkin kaupunkeihin, mutta pääkaupunkiseudulla se on räjähtänyt käsiin.

– Meillä alkaa olla rikollisia huumejengejä, joissa on aika paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria mutta myös kantasuomalaisia. Niistä on löytynyt jopa kymmenvuotiaita lapsia väkivaltaisia ryöstöjä tekemässä, Räsänen sanoo KD-Kompassi-haastattelussa.

Nuorten väkivaltarikollisuus näkyy paitsi kaduilla, myös kouluissa. Tilanne kielii siitäkin, että vanhempien kontrolli on pettänyt.

– Vanhemmuus on hukassa. Ei tiedetä, mikä vanhemman rooli on.

– Vanhemmuus on hukassa. Ei tiedetä, mikä vanhemman rooli on. Meidän täytyisi entistä vahvemmin tukea perheitä ja vanhempia tärkeässä kasvatusvastuussa, koska syrjäytymisen juuret alkavat jo varhaislapsuudesta.

Eli neuvolat, matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä varhaiskasvatus ja koulut ovat myös tärkeässä osassa.

Räsänen muistuttaa, että lasta on suojeltava häneltä itseltään.

– Meillähän on voimassa lastensuojelulaki ja tässä muutama vuosi sitten tätä lainsäädäntöä muutettiin niin, että vahvistettiin lasten itsemääräämisoikeutta.

Lastensuojelun työntekijöiltä tuleekin Räsäsen mukaan viestejä siitä, että tämän myötä heiltä on viety kasvatuksellisisia keinoja lasten itsensä suojelemiseksi. Sijoituspaikoissa ei voida enää tehdä pitempiä rajoituspäätöksiä nuorten liikkumiseen tai vaikkapa kännykän pois ottamisesta.

– Tällä hetkellä on paljon helpompi ottaa niin sanotusti hatkat eli karata sijoitus- ja huostaanottopaikoista. Tällainen lapsi on altis rikosten uhriksi esimerkiksi raiskausten ja seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Myös sitä, että alle viisitoistavuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, käytetään röyhkeästi hyväksi: Väkivaltaisissa katujengeissä vanhemmat nuoret laittavat alle 15-vuotiaat asialle, koska tiedetään että heille ei tule rikosseuraamuksia.

Niinpä 14-vuotiaita rikoksentekijöitä on mukana väkivaltaisissa ryöstöissä.

Räsäsen mukaan pitäisikin harkita rikosoikeudellisen rajan laskemista. Se ei hänen mukaansa tarkoita automaattisesti sitä, että lapset laitetaan vankilaan. Tanskassa, Saksassa ja Viirossa rikosoikeudellisen vastuun raja on 14 vuotta. Alankomaissa ja Kanadassa 12 vuotta.

– Se toisi lisää mahdollisuuksia auttaa näitä nuoria, koska kyllähän he ovat uhreja. He joutuvat rikoskierteeseen ja pilaavat oman elämänsä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, Räsänen sanoo.

Kuuntele Päivi Räsäsen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä 3.12. klo 12.50 alkaen.