Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman arvioi, että viljelijät ja ruokaturva jäävät hallituksen riitojen panttivangeiksi.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen maatalousvälikysymyksessä pitänyt Peter Östman muistuttaa, että Kristillisdemokraatit ovat olleet maatalouden asialla aiemminkin, jopa välikysymyksellä.

Jo vuonna 2016 KD teki välikysymyksen maataloudesta. Kriisi oli tuolloin pahentunut edellisestä hallituskaudesta huomattavasti, ja 2015 järjestettiin viljelijöiden traktorimarssi Senaatintorille.

– Selkäpiitä karmii, sillä käsillä oleva kriisi on paljon vuoden 2016 kriisiä syvempi, Östman sanoo.

Maatalousyrittäjien asemaa kohentamaan luotu Karhisen raportti julkaistiin vuonna 2019. Sen tarkoituksena oli löytää keinot lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla. Toisin kävi. Yrittäjätulo ei ole noussut, sen sijaan kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

– Karhisen sanoin: ”ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi, Östman toteaa.

Kristillisdemokraatit ovat muistuttaneet hallitusta uudelleen ja uudelleen maatalouden tärkeydestä.

– Olemme julkaisseet 100 keinoa huoltovarmuuden parantamiseksi, viestineet viljelijöiden hädästä ja vaatineet markkinoiden korjaamista kustannusindeksien kautta.

– Ne eivät synny pelkästään vetoamalla ketjun osapuoliin. Vaadimme kiinteistöveron poistamista maatalouden tuotantorakennuksilta, ja pikaista energiatukea sähkö- ja polttoainelaskujen kanssa kamppaileville tiloille, Östman listasi KD:n keinoja.

Hänen mukaansa vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikkien yhteinen tahtotila ruuantuotannon pelastamiseksi voitaisiin löytää vasta tilanteessa, jossa kaupan hyllyt ovat tyhjät ja ihmiset kadulla osoittamassa mieltään nälän vuoksi.

– Siinä vaiheessa on liian myöhäistä. Se voi tuntua kaukaiselta skenaariolta ja toivottavasti sitä onkin, mutta sellaiseen ylimielisyyteen emme saa sortua, että luulemme, ettei ruokapula voi iskeä 2020-luvun Eurooppaan.

Työmies on palkkansa ansainnut, ja markkinat on saatava kuntoon.

Viljelijät eivät halua ensisijaisesti tukipaketteja, he haluavat korvauksen työstään markkinoilta, Östman muistuttaa.

Oikeustaju ei hänen mukaansa riitä kauppojen huipputuloksiin, samalla kun viljelijät eivät saa tuotteista edes omiaan pois.

– Kauppojen omat niin sanotut private label -merkit ovat osa ongelmaa, samoin ulkomailta tuotavat tuotteet, joiden tuotannossa ei ole sovellettu samoja korkeita laatukriteereitä, joita omilta tuottajiltamme vaadimme.

Eräs KD:lle palautetta antanut viljelijä kysyi, tarvittaisiinko eduskunnassa työntekijää. Kolmen euron tuntipalkka kuulemma riittäisi, olisi huomattava parannus nykyiseen. Ja siihen päälle saisi aikanaan lomarahatkin.

– Ei tällaista vitsiä pitäisi kenenkään ympäripyöreitä päiviä ja öitä paahtavan ihmisen joutua heittämään. Työmies on palkkansa ansainnut, ja markkinat on saatava kuntoon.

Nyt katse on kääntynyt perustellustikin Keskustan suuntaan. Östman kohdistikin sanansa erityisesti keskustalle, mutta myös muille hallituspuolueille välikysymyskeskustelussa.

– Olette istuneet kaksi kautta hallituksessa, ja kovin vähän on tilannetta saatu parannettua. Mutta yhtä lailla kysyn muilta hallitusryhmiltä, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP, oletteko aivan tosissanne, että teille on yhdentekevää, miten Suomen maatilat tämän talven sähkölaskuistaan selviävät ja kuinka monta elinkelpoista tilaa katuu.

– Ei ole oikein, että viljelijät ja ruokaturva jäävät hallituksen riitojen panttivangiksi, Östman painottaa.