Nato palasi eduskunnan lähetekeskusteluun – KD:n Peter Östman pohti, millainen julkinen keskustelu edistäisi Turkin ja Unkarin ratifiointeja

13.12.2022 klo 13:42 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman pohti, miten kansanedustajien pitäisi toimia julkisessa keskustelussa, kunnes Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden.

Suomen Nato-jäsenyys palasi eduskunnan istuntosaliin lähetekeskustelun muodossa tänään tiistaina 13.12.

Toukokuussa eduskunta hyväksyi äänin 188-8 jäsenhakemuksen lähettämisen Natolle.

Tämänkertaisessa lähetekeskustelussa kansanedustajat pohtivatkin lähinnä Suomen Nato-jäsenhakemuksen ajankohtaista tilannetta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman kertasi, että kevättalvella Suomella oli vain kaksi vaihtoehtoa: Toinen olisi ollut se, että alistutaan uudelleen suomettumiseen tai sitten haetaan jäsenyyttä puolustusliitto Natossa, samalla tiivistäen yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.

Keväällä KD:n puoluehallitus antoi puolueensa kansanedustajille tukensa Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen. Niihin sisältyi Nato-jäsenyyden hakeminen.

Tämä oli Östmanin mukaan linjassa KD:ssa jo pitkään vallinneen kannan kanssa.

– Olemme olleet liittymiseen valmiita, mikäli Nato-jäsenyys katsotaan turvallisuuspoliittisesti perustelluksi ja sille on kansalaisten enemmistön tuki.

– Se mitä tässä nyt tulee mieleen on, että miten meidän tulisi kansanedustajina toimia, jotta Turkki ja Unkari ratifioisivat sopimuksen tai pikemmin miten meidän ei kannattaisi toimia julkisessa keskustelussa, Östman sanoi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mielestä kansanedustajien ei tarvitse muuttaa viestiään, vaikka Turkin ja Unkarin ratifioinnit ovat kesken.

– Minusta ei millään tavalla tarvitse muuttaa. On tärkeää, että kansanedustajat tekevät omaa työtään ja toimivat niiden päämäärien eteen, joihin ovat sitoutuneet. Me emme voi toisiksi muuttua. Kyllä Turkin ja Unkarin täytyy meidät suomalaiset kestää sellaisina kuin me olemme ja siihen kuuluu, että olemme myöskin kriittisiä ihmisoikeuskysymyksissä. Demokratia-kysymys kuuluu meidän omaan agendaan, Haavisto vastasi.

 

Ylös