Tiesittekö, että Pariisin ilmastosopimuksessa olevat maat raportoivat ainoastaan päästöjä, jotka tuotetaan niiden omalla alueella? Tämän logiikan mukaan me, jotka kulutamme paljon, mutta tuotamme vähän, olemme vihreämpiä kuin maa, joka tuottaa paljon, mutta kuluttaa itse vähän. Joten kenen päästöjä ne kiinalaisten päästöt oikeastaan ovatkaan?

Kyseenalainen on myös niin sanottu Hinku-laskenta, jonka pohjalta lähes sata kuntaa on sitoutunut vähentämään päästöjään (hiilineutraalisuomi.fi). Hinku-laskennasta nimittäin puuttuvat sekä kulutusperusteiset että rakentamisen päästöt. Ne on ulkoistettu maihin, joissa tuote tai materiaali tehdään. Rakentamisen osuus materiaaleineen on kuitenkin jopa 30 % kaikista päästöistä.

Koska rakentamisen ja kuluttamisen päästöt hinku-laskennasta puuttuvat, saadaan yksityisautoilun osuus näyttämään todellisuutta suuremmalta. Johtopäätöksenä onkin, että yksityisautoilua pitää vähentää.

Päästöt on laskettava rehellisesti ja oikeudenmukaisesti.

Samalla kun sivuutetaan rakentamisen ja kulutuksen päästöt, on maatalous autoilun ohella rajujen päästövähennysvaatimusten kohteena. On selkeästi tarkoitushakuista, että ruokahävikki, joka syntyy kunnissa, lasketaan maatalouden päästöiksi.

Kaiken lisäksi maatalouden hiilineutraaliustavoitetta kiristetään lisää ilman riittäviä resursseja. Tarkoituksenmukaisia ja realistisia päästövähennyksiä on maataloudellekin toki asetettava, mutta ilman riittäviä resursseja vaarannamme huoltovarmuutemme.

Päästöt on laskettava rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Muussa tapauksessa kunnianhimoiset päästötavoitteet kääntyvät sinänsä hyvää tarkoitusta vastaan.

Kirjoittaja Riitta Kuismanen on Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja ja KD-eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalla