Miikka Korpirannan kolumni: Joulua pakoon

25.12.2022 klo 18:49 Kolumnit Miikka Korpiranta

Jouluni ovat koostuneet lähes samoista elementeistä: joulurauhan julistus, joulupöydän herkut, ennen niitä luettu jouluevankeliumi, joulusauna, joulukirkko ja se lapselle tärkein eli joululahjat.

Lapsena oli ihana saada lahjoja ja vaikka sitä innolla odotti joulupukin saapumista, jokin rauhattomuus siinä oli, jotain puuttui. Kun lahjat oli jaettu, jokainen keskittyi omiin uusiin erikokoisiin paketteihinsa, isovanhemmat saattoivat säästää pakettinsa kotiin ja lapset räjäyttivät kääreet yhdessä hetkessä ilman että kukaan kiinnitti huomiota toiseen.

Muutettuani Helsinkiin aloin viettää jouluja tulevan vaimoni kanssa. Heidän perheensä tradition ansiosta rauhattomuus katosi. Kun lahjat oli jaettu, jokainen avasi yhden paketin vuorollaan ja toiset keskittyivät siihen. Joulurauha säilyi, kiireettömyys ja läsnäolo asettuivat taloon.

Kun lahjat oli jaettu, jokainen avasi yhden paketin vuorollaan ja toiset keskittyivät siihen. Joulurauha säilyi, kiireettömyys ja läsnäolo asettuivat taloon.

Jouluvalmistelujen aikana stressin, kiireen ja kauppojen ihmispaljouden takia otsikon ajatus saattaa viivähtää yhden jos toisenkin mielessä. Kyseessä on John Grishamin hilpeä joulutarina ja siitä tehty elokuva, joka kuuluu omiin joulusuosikkeihini. Lyhyesti juonessa on kyse vanhempien suunnitelmasta viettää joulu Karibian-risteilyllä aikuisen tyttären lennettyä pesästä. Oikeustrilleristin poikkeuksellinen teos ilakoi jouluun liittyvän kaaoksen ja mielettömyyden kustannuksella.

Oikea joulu on kuitenkin jotain, jota ei voi pakoon lähteä. Joulu ei muodostu lahjoista, ruuista ja valmisteluista, vaikka ne tärkeitä asioita ovatkin. Monille niin rakkaassa kertomuksessa pappa Panovista, tuosta ystävällisestä vanhasta suutarista, nousee selkeä käsitys joulun syvimmästä olemuksesta: joulussa on pohjimmiltaan kyse yhdessäolosta, kiireettömästä läsnäolosta ja toistemme kohtaamisesta.

Sellaisessa hetkessä osaamme ottaa Jeesus-lapsenkin oikein vastaan ja voimme todeta pappa Panovin sanoin: “Mestari tuli sittenkin!”

Miikka Korpiranta

Kirjoittaja on KD Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja KD Itä-Helsingin puheenjohtaja

Miikka Korpiranta

Ylös