Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle poliittisen tilannekatsauksen pitänyt Sari Essayah vetosi, että lapset, nuoret ja perheet on otettava hallituksen politiikan keskiöön.

Hallitusneuvotteluissa on valinnut asiasisällön suhteen radiohiljaisuus, mutta kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle poliittiset tilannekatsaukset pitäneet Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman painottivat talouden ja yhteiskunnan uusintamisen merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen yksi keskeisiä ongelmia on perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen sekä alhainen syntyvyys. Näistä seurauksena on yhä paheneva kestävyysvaje, KD:n puoluevaltuuston Teams-kokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah arvioi.

Hänen mukaansa Säätytalolle neuvotteluihin kutsutut kristillisdemokraatit haluavat edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta.

– Lapset, nuoret ja perheet on nostettava myös tulevan hallituksen politiikan keskiöön: Se, jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa.

– Lapset, nuoret ja perheet on nostettava myös tulevan hallituksen politiikan keskiöön: Se, jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa.

Nyt pitäisikin tehdä politiikkaa, joka rohkaisee perheitä kasvamaan, ja jossa jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Perheiden tuki on taattava, koululaitos saatava takaisin raiteilleen, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja oppilashuolto toimimaan ja perheiden ylisukupolvista vastuuta tuettava muun muassa omaishoidon ja kotihoidon avulla, Essayah linjaa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman puolestaan siteerasi Säätytalolla reformiryhmälle alustaneen, Nobel-palkitun taloustieteilijä Bengt Holmströmin ajatuksia.

Holmströmin mukaan Suomi elää yli varojensa ja sitä todellisuutta ei voi välttää pitempään, vaikka valinnat ovat poliittisesti vaikeita.

Holmström totesi, että Suomen velka on kestämättömällä uralla ja ei ole näköpiirissä, että tuottavuus ja talous lähtisivät kasvuun tavalla, joka laskisi velan suhdetta bruttokansantuotteeseen ilman merkittäviä säästötoimenpiteitä.

– Velan hoito veroja nostamalla ei myöskään ole järkevää, sillä se kostautuisi talouskasvussa, Östman muistutti.