Hallitusneuvotteluita käyvä Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan Säätytalon säädyttömästä menosta.

– Hallitusneuvotteluihin ladataan aina odotukset suuresta draamasta. Media toivoo puolueilta valtataisteluita ja teatraalisia ulosmarsseja, vähintään ”jäsentenvälisiä” salkkuruletteja.

Sari Essayah muistuttaa kolumnissaan, että kansa antoi eduskuntavaaleissa vahvan mandaatin talousvastuulliselle politiikalle. Vasemmistolainen taloudesta ja velkaantumisesta piittaamaton politiikka sai päätöksensä.

– Suomalaiset äänestivät sen puolesta, että raju velkaantuminen saadaan päätökseen ja maamme takaisin tukevalle ja vastuulliselle uralle.

– Niinpä hallitusneuvottelut Säätytalolla jatkuvat toista viikkoa vaaleissa voittaneiden puolueiden kesken, Essayah kirjoittaa maanantaina 15. toukokuuta julkaistussa kolumnissaan.

Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle.

– Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle, jotta ihmiset saavat hoitoa ja hoivaa ajoissa, koulutus saadaan kuntoon, maapuolustuksesta ja infrasta huolehditaan ja maatalous saadaan kannattavaksi – tässä vain muutama esimerkki, hän luettelee.

Hallitusneuvottelut ovat Essayah’n mukaan loppujen lopuksi varsin proosallista toimintaa sanan täydessä merkityksessä.

– Eri reformipöytien jaostoilla on vastuullaan kirjoittaa omat kappaleensa hallitusohjelmapaperiin ja sanamuodoista, tulkinnoista ja pilkunpaikoista väännetään hartaasti.

Säätytalo tekee vaikutuksen siellä käyviin.

– Paikkana Säätytalo antaa kieltämättä juhlalliset puitteet neuvotteluille. Historiallisessa talossa on nähty suomalaisen demokratian sarastus, kun aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat kokoontuivat siellä valtiopäiville aina vuoteen 1906 asti, jolloin valittiin ensimmäisen kerran yksikamarinen eduskunta.

– Synkeitäkin hetkiä seinät ovat nähneet: valtakunnanoikeus on kokoontunut siellä neljästi ja myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti pidettiin siellä, Essayah kertaa historian dramaattisia hetkiä.

– Nykyään talon tavaksi on tullut todistaa tätä eduskuntavaalien jälkeistä ”säädytöntä menoa”, jota hallitusneuvotteluksikin kutsutaan. Muuna aikana tila toimii pääasiassa kokous- ja juhlahuoneistona.

Essayah tietää, mitä Säätytalolla ja etäyhteyksien päässä istuvat toimittajat odottavat.

– Hallitusneuvotteluihin ladataan aina suurta draaman odotusta. Media toivoo puolueilta valtataisteluita ja teatraalisia ulosmarsseja, vähintään ’jäsentenvälisiä’ salkkuruletteja.

– Näidenkin hallitusneuvotteluiden ajaksi on kuitenkin julistettu ’radiohiljaisuus’ eli sovittu yhdessä siitä, etteivät neuvottelujen etenemistä ja mahdollisia jumeja kommentoi muut kuin puolueiden puheenjohtajat.

Näidenkin hallitusneuvotteluiden ajaksi on kuitenkin julistettu ’radiohiljaisuus’ eli sovittu yhdessä siitä, etteivät neuvottelujen etenemistä ja mahdollisia jumeja kommentoi muut kuin puolueiden puheenjohtajat. Kiusaus tuntuu tosin aika-ajoin käyvän ylivoimaiseksi.

Kiusaus tuntuu tosin aika-ajoin käyvän ylivoimaiseksi, Essayah toteaa.

–  Etenkin kun vanhat hallitusneuvottelukonkarit vielä kertovat, että menneinä vuosikymmeninä ’vuotaminen’ oli suorastaan maan tapa pyörittää neuvotteluja haluttuun suuntaan. Vinkki hankalasta asiasta luottotoimittajalle ja sitä seurannut uutisointi kansalaispalautteineen takasi jo jonkinmoisen selkänojan.

Essayah muistuttaa näidenkin neuvottelujen tuloksena lopulta olevan hallitusohjelma, jossa on koko joukko kompromisseja ja paljon hyviä tarkoitusperiä.

– On selvää, ettei yksikään puolue saa kaikkia tavoitteitaan hallitusohjelmaan, mutta kokonaisuuden tulee olla puolueen tavoitteiden ja arvojen mukainen.

– Tärkeintä on, että Suomi-laivan suunta saadaan käännettyä, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan.